Island hopping & sukeltelua

Jees eli oltiin tossa tosiaan kolmepaivaisella "safarilla", jota paikallisten keskuudessa island hoppingiksikin kutsutaan. Periaate oli simppeli: vuokrattiin botski kolmeks paivaks, tehtiin karkea matkasuunnitelma, varattiin riittavasti safkaa ja vetta mukaan, ostettiin riippumatot ja hyttysverkot ja lahdettiin reissun paalle. Island hopping on varmaan paras tapa nahda mahdollisimman paljon tata aika uskomattoman makeeta saaristoa mahdollisimman lyhyessa ajassa.

Oltiin tallaisella botskilla liikenteessa, mukana siis meidan kahdeksan hengen porukka ja kolme kaveria hoitamassa venetta.


Nahtiin aika paljon paikallisia myos liikenteessa, osa ajeli melkoisilla kaarnalaivoilla :). Ylipaansa taalla on kylla tosi mukavaa porukkaa, ihmiset vilkuttelee ihan innoissaan aina ulkomaalaisia nahdessaan.


Ekana paivana kaytiin jossain paikallisessa elaintarhassa, johon on rahdattu elaimia Afrikasta joskus 70-80-luvulla ja nykyisin ne lisaantyy taalla luonnonvaraisesti. Toka ja kolmas paiva oli melkein makeimpia, jolloin vedeltiin biitsilta toiselle ja snorklailtiin. Tassa pari kuvaa viela noista biitseista, jossa oltiin siis aina ainoina asiakkaina :)




Ihan mukavannakoista seutua siis :). Taytyy yrittaa tyontaa nettiin muutama kuvagalleria, kun paasee vaan johonkin sellaisen piuhan paahan, etta noita kehtaa tyontaa sinne. Varmaankin parin viikon paasta Macaosta siis. Laitan myos jossain vaiheessa jotain sukelluskuvia.

Ollaan tassa viimeiset pari paivaa opiskeltu Juhon kanssa ahkerasti. Yllattavan paljon on hommaa tossa open water diverin, eli sukelluksen peruskurssin suorittamissa. Huomenna tosin pitais homman olla valmis, eli uutta vuotta paastaan juhlimaan ihan kunnolla (joka on muuten 6 tuntia teita ennen ;). Uuden vuoden jalkeen viela pari sukelluspaivaa, jolloin olis tarkoitus kayda kattomassa pari hylkya ja sit kohti Thaimaata!

Palataanpa taas, hyvaa uutta vuotta kaikille! :)

Filippiineilta, magandang tanghali po!

Voi jumalauta! Kirjoittelin tossa askettain noin tunnin verran postia tanne ja just kun olin viimeisilla riveilla niin kuinkas kavikaan.. Pilipiinolaisen nettikahvilan kone sanoi tietysti sopparin irti ja loi virrat poikki ja ruudun pimeeks. No mikas siina, kayhan naita, yritin uudestaan. Talla kertaa ehdin kirjottaa 20 minsaa, jonka jalkeen sama homma. Heikkohermoisempaa jannuahan homma olis jo saattanut ruveta ns. vituttamaan, mutta onneks oon karsivallinen kaveri. Kattelin siina sitten hymyssa suin, kun paikan pitaja pyoritteli paataan ja kaynnisteli konetta uudestaan >:)

No mennaanpa asiaan: lennettiin siis viime perjantaina Macaosta Manilan Clarkiin, joka on halpislentoyhtioiden kayttama entinen jenkkien lentotukikohta noin 70 kilsaa Manilan pohjoispuolella.


Paastaksemme Manilan "oikealle lentokentalle" meidan piti siis ajaa ensin kaupunkiin ja sitten sen lapi. Taytyy sanoa, etta Manila oli jotain kasittamattominta mita oon ikina nahny. Kaupungissahan on vissiin joku 10 miljoonaa ihmista ja se on todella overcrowded. Siina vaiheessa kun tultiin kaupungin laitamille niin rupesi nakymaan ihmisia, jotka asuivat siltojen alla, kaduilla, puistoissa, liikenneympyroissa, oikeastaan ihan missa vaan se oli vahankaan mahdollista. Illan tullessa joka puolelta kohos pienia savukiehkuroita, kun jengi laittoi ruokaa kukin omilla notskeillaan. Oli jotenkin hammentava naky nahda naisia pienten lasten kanssa resuisissa vaatteissa istumassa siltojen alla kissojen ja koirien kanssa. Ja sitten se liikenne. Luulis etta 70 kilsaa taittuu helposti noin tunnissa - vaarin. Osuttiin mukavasti perjantain iltapaivaruuhkaan ja perusperiaatteena oli se, etta jos tiessa oli kaistoja kaks niin autoja oli vierekkain kolme tai nelja jne. Matkaan kului jotain yli kolme tuntia, en kasita miten se liikenne liikkui ylipaataa ollenkaan. Meidan dosakuski jyras siella hana auki ja naki, ettei kaveri ollut ekaa kertaa ratissa. Ilman sita hommaan olis voinu menna viela paljon kauemmin. Yo nukuttiin sitten Manilan lentokentalla, domestic-puolella, varsin mukavissa olosuhteissa :)


Lauantaina paastiin sitten viimein tanne Coron Towniin, Busuangan saarelle. Coron Town on noin 20 000 ihmisen pienehko maalaiskaupunki talla Kalamiinien saariryhman suurimmalla saarella. Oltiin aika sekaisin matkustamisesta ja tavoitteena oli loytaa joku majapaikka vaan nopeasti. Osuttiin sitten hyvalla tsagalla johonkin paikallista matkatoimistoa muistuttavaan lafkaan ja siella ollut kaveri neuvoi meille tosi kivan Lodgen suhteellisen lahelta keskustaa.


Hintaa majapaikalle tulee 250 pesoa per naamio, eli vahan paalle nelja euroa. Muuten hintatasosta sen verran, etta paikallinen bisse, San Miguel maksaa kaupassa 18 pesoa eli joku 25 senttia ja litran pullo filippiinilaista rommia 60 pesoa eli euron verran. Ravintelissa syo 80 - 250 eli vahan paalle eurosta neljaan euroon, joten jopa suomalaisen opiskelijan ostovoima riittaa tassa maassa aika mukavasti ;)


Coron Town rupeaa tuntumaan alkujannityksen jalkeen aika mukavalta paikalta, kun rupeaa tietamaan vahan mestoja missa kannattaa syoda, mista loytyy nettikahvila, minne kannattaa menna jne. Kaupungissa ei vissiin kay yleensa paljoakaan turisteja, enimmakseen pienia sukellusporukoita, joten meidan 8 hengen valkonaamaporukka on melkoinen paikallinen nahtavyys. Jouluaattona kun vedettiin kaupungin lapi tonttulakit paassa oli hauska katella, miten jengi katteli peraansa viela 100 metrin paasta :)

Kaytiin tossa viela ekana paivana biitsilla jossain lahistolla ja siella naytti suunnilleen talta:


Ollaan tassa ekat paivat vahan snorklailtu ja katteltu kaupunkia (missa ei paljon kattelemista oo, koska se on niin pieni). Tultiin tanaan kolmen paivan island hopping- / safarireissulta, josta voisin vaikka huomenna yrittaa kirjoitella jotain lisaa, koska siita riittaa kerrottavaa. Laitan myos pari nattia biitsikuvaa, mita voitte siella sateisessa Suomessa kuolata ;). Huomenna meilla alkaa Juhon kanssa laitesukelluksen peruskurssi, eli open water diver, joten actionia riittaa. Palataanpa asiaan.

Tänään Macao, huomenna Filippiinit!

Saavuttiin tänään Macaoon aamukatamaraanilla päivän myöhässä "aikataulusta" koska haluttiin jäädä Hong Kongiin vielä yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi. Näin näppituntumalta mun uusi kotikaupunki näyttää oikein mukavalta. Paikkahan on noin Helsingin kokoinen, asukkaita about 500 000, eli Kiinan mittakaavassa pahainen pikkukylä :). Käytiin tänään kattelemassa vähän paikkoja Macaon keskustassa ja ainakin keskusta oli tosi kivan oloinen: varsin mukavia pieniä kauppakatuja ja sopivasti portugalilaista arkkitehtuuria sekoitettuna Kiinalaisiin rakennuksiin.

Laitetaanpas tähän väliin muutama kuva reissusta tähän mennessä. Ensimmäiset pienet ongelmat tuli heti Helsinki-Vantaalla check-in deskillä, kun Kilroyn ja Finnairin välillä oli ollut jotain pientä sekaannusta meidän lentojen kanssa. Alun perin meidän lento piti lähteä 15. päivä perjantaina, mutta kyseinen lento oli sitten jostain syystä peruttu ja lento vaihdettiin 17. päivälle sunnuntaille. Jossain vaiheessa komentoketjua tiedonkulku oli katkennut ja osaa meidän 8 hengen seurueesta ei oltu bookattu tälle lennolle. Neitokainen Finskin check-in counterilla sai sitten sykähtää oikein kunnolla, että sai meidät kaikki mahtumaan lennolle ja näin osa meistä "jouduttiin" valitettavasti laittamaan pisnis-luokkaan. Meikäläinenhän oli näiden onnettomien joukossa ja 9,5 tunnin lento meni oikein mukavasti vaaka-asennossa leffoja katellessa Finnairin uusilla lay-down -istuimilla :D


Kanton oli ennakkospekulaatioiden mukaisesti sellainen kaupunki, missä haluat viettää just niin vähän aikaa kun on pakko. Melkoisen ankeaa betonilähiötä koko kaupunki. Yks mielenkiintoinen juttu kaupungissa oli se, että melkein kaikki isommat tiet oli irti maanpinnasta, eli ne kulki eräänlaisten siltojen päällä noin 20 metrin korkeudessa. Tässä muutama random-shotti Kantonista.



Tässä meidän matkaporukka eli kaks Jukkaa, Timis, Jenni, Juho, Juha ja Tea. Juha ja Tea lähtee huomenna Malesiaan ja me muut Filippiineille, Coron Islandille. Sinne lähtee mukaan myös Lauri ja Eero, jotka on tällä hetkellä Macaossa vaihdossa.


Sitten muutama kuva honkkarista, josta tykkäsin tosi paljon. Päiväsaikaan mahtui hyvin liikkumaan, mutta neljän jälkeen, jolloin paikalliset pääsi töistä ja ampui kaduille oli liikkuminen jo vaikeampaa. Kun muutama miljoona ihmistä lähtee liikkeelle toimistoistaan on vilinä melkoinen :)




Safka oli melkoisen erikoista näin suomalaiseen makuun. Kaikenlaista tuli syötyä parin päivän aikana. Mielenkiintoisinta oli kana, joka oli leikattu paloiksi nahkoineen ja luineen ja liha, joka oli myös laitettu suoraan paloiksi karsimatta mitään läskejä ja nahkoja pois. Pikkuisen siis erilaista ku ruoka mitä saat Suomessa kiinalaisesta raflasta.


Sitten vielä pari kuvaa Macaosta. Ensimmäisessä kuvassa on Macao-saari kuvattuna Taipa-saarelta, jossa meikäläisen uusi koti ja yliopisto tulee sijaitsemaan. Toisessa jonkun paikallisen graffiti-makerin tulkinta I love Macausta :)



Huomenna lähdetään matkalle Filippiinejä kohti vähän puolen päivän jälkeen. Ensin lennetään Macaosta Manilaan ja sitten aikaisin lauantai-aamuna Manilasta Coronille. Tosi aikaisen aamulennon takia lauantaina päätettiin viettää perjantai-lauantai -yö Manilan lentokentällä (kenttä on siis toinen kun se mille Macaon kone laskeutuu). Huomenna täytyy siis tehdä "kipinävuorolista", että joku on aina hereillä vahtimassa kamoja ja ihmisiä :)

Huomisen suhteellisen raskaan matkustamisen jälkeen on luvassa melkein pari viikkoa löysäilyä rannalla ja sukeltelemista, joten ehkä sen kestää :). Palailen asiaan seuraavan kerran Filippiineiltä, riippuen mahdollisuuksista päästä nettiin siellä.

Hyvää joulua kaikille!

Ensikosketus Aasiaan

Hello!

Nopea updeitti tassa vaiheessa. Ollaan talla hetkella Hong Kongissa toista paivaa ja huomenna olis tarkoitus menna Macaoon muutamalle Turkulaiselle vaihtarille asumaan pariks paivaks. Lennettiin tosiaan Kantoniin Kiinaan ja pakko on sanoa, etta se naytti kylla suhteellisen ankealta paikalta. Ajettiin lentokenttadosalla kaupingin lapi ja koko kaupunki oli kylla melkoista ghettoa. Kaupunki oli viela kaiken lisaks yks Kiinan varakkaimmista mutta yleisilme oli helvetin isoa kerrostaloa toisen peraan, kaikissa parvekkeissa kalterit ja pyykkia kuivumassa. Melkoisen erinakoista meininkia siis, mihin suomalainen silma on tottunut :o

Heti kun tultiin Hong Kongin puolelle niin meininki ja fiilis muuttui taysin. Hong Kong on just sopivasti lansimainen ja just sopivasti erilainen: taalla tuntee olonsa ihan eri tavalla kotoisaksi, kun Kiinan puolella. Pidan tosi paljon kaupungista, toivottavasti Macao on samanlainen paikka. Ollaan oltu taalla nyt 1,5 paivaa eika oikeestaan ehditty tehda mitaan muuta kun shoppailemaan. Sinansa ihan suunniteltu juttu, koska ostoslista oli melko pitka tanne tullessa ja suurimman osan hankittavista tavaroista oonkin jo ehtinyt hommaamaan.\

Huomenna lahdetaan Macaoon ja siita sitten eteenpain Filippiineille. Yritan ehtia huomenna laittamaan muutaman kuvan Hong Kongista ja lisaa stooria. Katellaan! :)

Lähtöpäivä!

Kyllä!

Lähtöpäivä on koittanut ja kello 16.55 lähtevä Finnairin MD-11 vie mut pian noin kuusi aikavyöhykettä eteenpäin kohti valoa ja aurinkoa. Fiilis on jotenkin aika epätodellinen: ei tunnu vielä yhtään siltä etten tuu saamaan ruispaloja aamupalaks seuraavaan puoleen vuoteen.


Ikään kuin viimeisen päivän kunniaksi myös Suomen sää näyttää tänään oikein mukavalta pitkästä aikaa. Alla otos Espoosta meidän takapihalta: aurinko paistaa ja elämä hymyilee :)


Matkan osalta tuli tässä vielä ihan viime hetkillä pieniä muutoksia. Huomattiin tossa torstaina, (matkaemäntä Multisilta ja kumppanit huomas) että ensi perjantaille suunniteltu siirtyminen välillä Macao - Coron ei välttämättä tulekaan sujumaan ihan täysin ongelmitta. Meidän lento Macaosta on perillä Filippiineillä nimittäin vasta 15.00 ja se on sama aika, milloin periaatteessa pitäis jo olla satamassa laivan turvatarkastuksessa. Kentältähän on matkaa keskustaan 70 km ja siitä pitäis sitten vielä selvitä ruuhkan läpi satamaan. Lopputulos = ei olla ehtimässä.

Siirryttiin sitten käyttämään varamenetelmää eli Seairin 19-paikkaista potkurikonetta, millä varmistetaan meidän pääsy jouluksi Coronille. Oikeastaan toi lento voi olla ihan hauskakin, eikä siitä nyt tullut kun viitisen kymppiä enemmän hintaa kun laivamatkalle ja näin nyt ehditään varmasti jouluksi Coronille. Joulua kun olis kovin ikävä viettää saasteisessa Manilassa. Pikkusen kyllä tietysti epäilyttää tollanen pienen lentoyhtiön pieni kone, mutta eiköhän se pysy ilmassa :)


Mä tästä lähdenkin pakkaamaan loput laukut ja pumppaamaan Zenin täyteen tuoretta musaa, notta jaksaa ton 9,5 tunnin lennon. Seuraavaksi kirjoittelenkin sitten jo Aasian suunnalta jostain :)

Moro!

Viisi päivää lähtöön on...

No niin, aika postailla ensimmäinen merkintä elämäni ensimmäiseen blogiin. Bloggaamisesta mulla ei oo aikaisemmin mitään kokemusta, mutta kokeillaan nyt miltä se maistuu. Kaipa tää on ihan hyvä tapa vähän spekuloida omia fiiliksiään reissun ajalta ja toivottavasti antaa teille pieni tuulahdus siitä mikä meininki tuolla Aasiassa meikäläisen näkövinkkelistä tällä hetkellä on. Jos joku tätä sattuu oikein lukemaankin niin kommentoikaa ihmeessä ja kertokaa vaikka välillä vähän Suomenkin tapahtumista niin ei pääse koti-ikävä yllättämään :)

Näinhän siinä on sitten käynyt, että lähtö on taas vähän ikäänkuin varkain päässyt hiipimään jo aivan lähelle. Tuntuu, että puolet hommista on vielä tekemättä ja pientä lähtöpaniikkia rupeaa puskemaan. No ainakin kaikkein tärkeimmät asiat pitäisi olla suhteellisen hyvin jo hanskassa: viisumit ja lentoliput on hommattu, rokotukset suurinpiirtein otettu ja matkavakuutukset hoidettu. Täti joka antoi mulle rokotuksia kyseli vielä että haluunko oikein virallisen WHO:n rokotuskortin, ettei varmaan tuu mitään ongelmia minkään maiden viranomaisten kanssa ja sellaisenhan mä sitten otin.

Viime viikonloppuna oli varsin onnistuneet Turun läksiäiset (kiitos kaikille, jotka olivat paikalla) ja ens perjantaina pitäis vielä Espoossa järjestää samanlaiset. Turussa oli vähän nihkeesti tilaa joten kaikkia ei millään voinut kutsua, mutta Espoossa Jopon kämpille pitäis mahtua enemmän porukkaa! Kyllä tässä rupeaa pikku hiljaa tuntumaan että kohta lähdetään, kun tajuaa että näkee monia hyviä ystäviä viimeistä kertaa. Vähän haikeet fiilikset sinänsä, mutta odotan kyllä jo reissuakin kovasti.

Nyt ei muuta, kun tyhjentämään viimeisiä kaappeja mun kämppään tulevaa väliaikaista asukkia varten ja pakkaamaan loppuja kamoja. Huomenna siirtyminen Espooseen ja siellä muutama päivä vielä ennen lähtöä sunnuntaina.

Palataan asiaan!

Janne