TJ 0

Puhalleltiin nollia tossa ranskikselle aamulla Macao-TJ:n loppumisen kunniaksi, Alexhan jää tänne vielä pariks viikoks :). Kello on nyt 11.35 ja lähdetään tossa 1,5 tunnin päästä Zhuhain kautta Guangzhouhun, yö siellä ja aamulla Suomeen!

Tavaraa on järjettömästi: on tullut vissiin vähän osteltua. Laitoin tossa viikon alussa jo 15 kiloa mun tavaroita Heikin ja Topin mukana Suomeen ja nyt sitä näyttäis olevan vielä 36 kiloa lisää. Matkalaukku painaa tasan 20 kiloa ja ostin Zhuhaista tollasen maksimikokoisen vielä käsimatkatavarana menevän aidon Samsoniten.

Puolisen vuotta Aasiassa on nyt takana ja edessä Suomen kesä. Toisaalta tossa just viime viikolla mietin, ettei periaatteessa oo missään vaiheessa ollut koti-ikävä eikä mitään pakottavaa tarvetta päästä takaisin Suomeen, mutta toisaalta on kyl tosi kiva tulla moikkaamaan taas teitä kaikkia :)

Jannevaihdossa on loppusuoralla, muttei vielä aivan maalissa. Tehdään jonkinmoinen tilinpäätös kun pääsen takaisin Suomeen ja lataan loput kuvat ja videopätkät nettiin, joten pysykääpä vielä kanavalla.

In the picture you can see the Chong Fokkers in front of the Chong Fok. Thanks a million to you guys (and the seventh floor rebellions as well), it's been a blast living with you during the last 6 months! :)

Woot?

Tarjoan oluet sille, joka keksii mikä tämä kuvissa näkyvä, lähes enkelimäinen otus on..

Joten ei muuta kun arvailemaan ;)

Kesäloma muuten alkoi 15 min sitten, kun suoritin mun vikan tentin. Heikki ja Topi tuli tossa pari päivää sitten ja pojat on viettäny nää meikäläisen tenttipäivät aika pitkälti Macaoon ja sen yöelämään "tutustuessa" :). Ollaan tästä lähdössä kohtapuolin Honkkariin pariks päiväks, jossa olis tarkoitus teettää pari pukua, tehdä vähän ostoksia ja katella kaupunkia.

Laitoin muuten jonkun verran muitakin pätkiä juutuubiin, joita on tossa reissun aikana kertynyt, ja niitä pääsee kattelemaan täältä.

Loput Vietnamista + Singapore

Vietnamista on palattu jo muutama päivä sitten ja aika on kulunut pitkälti tentteihin valmistautuessa. Yks mulla olikin tossa jo, Kiinan alkeiskurssi, mikä meni varsin mukavasti (läpipääsy on ainakin varma :).

Vietnamin reissu oli hieno, mutta liian lyhyt. Tuli vähän sellanen fiilis, että oli hirveen kova kiire siirtyä aina paikasta toiseen. Mikäli suunnittelette Vietnamiin menoa siis, niin varatkaa enemmän kuin kymmenen päivää tai sitten menkää vain johonkin tiettyyn paikkaan (pohjoinen tai etelä, ei molempia).

No, reissu jatkui kuitenkin viimeisen postauksen jälkeen siten, että vuokrattiin tosiaan valkovenäläisvalmisteiset Minskit ja suunnattiin etelään, Cuc Phuongin kansallispuistoon, joka on Vietnamin ensimmäinen kansallispuisto. Meille luvattiin kovasti, että sinne on helppo mennä ja matka on noin 100 kilometriä ja kestää noin 2 tuntia. B-shit :D

Ensinnäkin, jo etelään vievä moottoritie oli järjettömän hankala löytää, missään ei ollut kunnollisia tienviittoja ja kartat oli vähän sinnepäin. Muutaman kerran tuli mieleen jo jättää koko homma sikseen Hanoin kaoottisen liikenteen keskellä. Sitten kuitenkin löydettiin moottoritie ja päästiin oikein kunnolla tien päälle. Meillä oli onneks kirjakaupasta ostettu Vietnamin roadmap, jonka avulla luovittiin lopulta perille. Ja kyllä se lopulta kannattikin, maisemat oli matkan aikana, joka kesti lopulta viitisen tuntia ja oli yhteensä n. 150 kilsaa, todella kauniit. Laitetaas pari kuvaa reissun varrelta:

Mutta liikennettä Vietnamissa joutuu kyllä kommentoimaan muutamalla kovalla sanalla. En tosiaan tiedä mistä muropaketeista ihmiset siellä on ajokorttejaan saaneet, niin järkyttävää se oli :D. Aivan päättömiä ohituksia ja ylinopeuksia näkyi jatkuvasti, tuntui ettei tien päällä noudatettu yhtään mitään sääntöjä. Onneksi mitään pahempia vaaratilanteita ei sattunut, lukuunottamatta yhtä kuorma-autoa, joka tuli kerran tosi lähelle mua. Alexin sanoja lainaten: "My mom would surely kill me if she knew I was driving here" :D

No moporeissun jälkeen lennettiin etelään, Ho Chi Minhiin ja otettiin bussi Mui Ne:hen. Bussimatkan piti kestää kolmisen tuntia, olihan matkaa vain 200 kilsaa. Väärin. Bussimatka kesti 5 h 45 min, jolloin dösän keskinopeudeksi tuli reilut 35 km/h :). Vietnamissa matkustaessa ei siis kannata tehdä mitään kovin tarkkoja suunnitelmia ajan kanssa.

Mui Ne oli tosi siisti paikka massiivisine hiekka dyyneineen, jotka on Mui Ne:n vetonaula. Tuuli puhaltelee myös tosi tuimasti eteläkiinanmereltä, joten paikka on Kite surffareiden ja surffareiden kovassa suosiossa. Halusin kokeillakin tätä lajia, mutta sitä varten olis pitäny ottaa useita tunteja ja näinollen aika ei riittänyt. Kuvissa meikäläisen henkilökohtainen hammokki Mui Ne:n parikytkilsaa pitkällä white sand beachilla, meitsi hiekkadyyneillä ja maisemaa Mui Ne:sta.

Lopuksi vierailtiin vielä Singaporessa, joka oli mulle tosi positiivinen yllätys. Singapore on tosi pitkälti samanlainen paikka kun Hong Kong, mutta ite tykkäsin siitä vielä melkeinpä enemmän. Siisti kaupunki, tosi hyvät shoppailumahikset, rantaa, eläintarhaa jne jne jne :). Ei välttämättä olis paha rasti olla joskus duunissa Singaporessa tai Honkkarissa, makes me wonder..

Nyt keskitytään sitten vielä tentteihin muutaman päivän ajan ja sitten homma rupeaa olemaan paketissa. Heikki ja Topi tulee huomenna vähän visiitille ja käydään varmaan poikien kanssa vähän shoppailemassa, Hong Kongia kattemassa ja voi olla, että tossa on muutamat jäähyväisbileetkin tulossa, ennen kun Macaon vaihtariporukka hajoaa ympäri maailmaa.

Palataanpa taas vielä asiaan, ehkä kerran tai pari ennen kun jannevaihdossa laittaa lapun luukulle :)

Suomi - Vietnam 1 - 0

Seuraavassa Vietnamin kirjeenvaihtajanne, J. Pulkkinen kertoo kuulumisia Bia Hoin luvatusta maasta:

Taalla ollaan ja palattiin tossa just Halong Baysta parin paivan keikkikselta. Tultiin siis Lauantaina Hanoihin n. 26 tunnin matkustamisen jalkeen. Reitti oli hintoineen seuraava:

Macao - Zhuhai 15 km, taksi, 2e
Zhuhai - Nanning, "nukkumadosa", 18e
Nanning - Pingxiang, juna, 1,8e
Pingxiang - Friendship Gate (raja), tuk tuk, 1,5e
Raja - Lang Song, taksi, 2e
Lang Song - Hanoi, minibussi, 7e

Nainollen matkan yhteishinnaksi tuli melko kohtuullinen 32,3e :D. Aikaahan siihen tosiaan kului, mutta toisaalta oli aika hauska matkustaa kerrankin tolla tavalla, kun naki siina samalla hyvin paikkoja. Ja kaiken lisaks nukkumabussi oli ihan uus ja tosi hyva.

Saavuttiin siis Hanoihin lauantaina siina viiden aikoihin (Kuvassa vasyneita miehia meidan hotellin vieresta) ja otettiin Lonely Planetin suosittelema hotelli, Viet Anh, joka olikin tosi hyva. Varattiin siina saman tien hotellin matkabyroosta paikka Halong Bayn tripille, jonne lahdettiin seuraavana aamuna.

Halong Bay oli kylla maineensa veroinen, melko uskomattoman nakoinen paikka kaikkine pienine vuorisine saarineen, jotka nousee suoraan meresta. Ekana paivana kaytiin kattomassa pari luolaa ja melomassa vahan kajakeilla. Nyt paastaankin itse otsikon aiheeseen, joka tapahtui ensimmaisena iltana :)

Illallisen jalkeen juotiin siina paikallista olutta laivan kannella ja pelattiin poikien kanssa korttia (seurueeseen kuului talla hetkella yks etela-afrikkalainen kaveri, pari bulgarialaista ja pari englantilaista. Huomattiin sitten, etta veneen miehisto lahti kalastamaan. Tai oikeastaan mustekalastamaan, kuten myohemmin huomattiin. No, kovana kalamiehena halusin tietysti menna mukaan ja nappasin itsellenikin ongen. Mustekalastamassa kaytetaan ongen paassa perinteisen madon sijasta neonvarista jigia ja kalastus suoritetaan lampun avulla, joka valaisee jigin.

No kala ei syonyt kuitenkaan kovinkaan hyvin, mutta nahtiin muutama mustekala haistelemassa meidan syotteja. Tassa vaiheessa kalastuksesta tuli tietysti varsinainen maaottelu: paikalliset, ovelat Vietnamilaiset vastaan Virtasalmella, Ita-Suomessa kalastusnatsansa ansainnut kivenkova Suomalainen kalamies.

Aikamme mustekalastettuamme huomasin, etta Vietnamilaisten tyyli ei ollut ihan taysin paras mahdollinen ja vaihdoin strategiaa: siirryin lyhyista siiman nykayksista pitkiin ja rauhallisiin vetoihin. Ja niinhan siina sitten kavi kuten arvata saattoi, edes paikallistuntemus ei parjannyt suomalaisille kalastustaidoille ja ensimmainen veneeseen nostettu mustekala oli meikalaisen kasialaa. Suomi - Vietnam 1 - 0 ;)

Vietnamilaiset tietysti kattoi siina vieressa vahan holmistyneena, etta mites tassa nain kavi, mutta mun manageri, Atte, oli sita mielta etta ei siina mitaan ihmeellista ollut:

"Kylla taa homma oli taysin selva alusta alkaen", Atte kommentoi kilpailua :D

Matka jatkuu tasta huomenna pienella moottoripyoraretkella tassa Hanoin ymparistossa ja sitten keskiviikkona lennolla Ho Chi Minhiin, jossa ohjelma on viela vahan epaselva. Luultavasti mennaan Mui Ne:hen. Tosi hyvat fiilikset Vietnamista tahan mennessa, toivotaan etta reissu jatkuu samanlaisena (kuvissa viela Halong Bayta Tip to-vuorelta nahtyna).

Palataanpa asiaan :)

-Vietnamin kirjeenvaihtaja J. Pulkkinen

Good morning Vietnaaaam!

Tossa tunnin päästä heitetään reput selkään ja lähdetään tän puolivuotisen viimeiselle reissulle. Suuntana on tosiaan Vietnam kymmeneksi päiväksi, jonka jälkeen ollaan vielä pari päivää Singaporessa.

Vietnamhan on Kiinan eteläinen rajanaapuri ja sinne menee kohtuullisen hyvät tiet. Senpä takia mennään Hanoihin lentokoneen sijasta yhdistelmällä bussi+juna+minibussi (huomattavasti halvempaa ja näkee samalla vähän Kiinaa). Me otetaan tosta Zhuhaista yöbussi Nanniniin (bussissa on kuulemma sängyt joissa pystyy nukkumaan), jossa bussi on 15 tunnin matkan jälkeen aamulla. Nanninista mennään junalla rajalle, Pingxianiin, josta kävellään rajan yli ja otetaan minibussi Hanoihin, jossa meidän pitäis olla huomenna ennen pimeän tuloa.

Vietnamissa ollaan kymmenen päivää, joista ensimmäiset 5 pohjoisessa, jossa käydään kattelemassa Halong Bay (kuvassa) ja mahdollisesti vuokrataan moottoripyörät/skootterit ja käydään ajelemassa jossain Hanoin ympäristössä. Sitten lennetään Ho Chi Minhiin, josta jatketaan mahdollisesti Mui Ne:hen. Mekongin suistoalueella olis myös tarkoitus käydä, mikäli aikaa riittää.


Viikon päästä sunnuntaina illalla lennetään Saigonista Singaporeen, jossa ihmetellään meininkiä muutama päivä ennen palaamista takaisin Macaoon ja tenttikirjojen ääreen.

Kattellaan jos löydän reissun varrelta jonkun koneen ja jaksan naputella pientä stooria matkan edistymisestä. Mikäli en, niin palataan asiaan toukokuun lopussa/kesäkuun alussa.

Zai jien! :)

Vaihto-oppilaan arkea

Muutama viimeinen viikko on vierähtänyt tässä ihan oikeasti opiskellessa. Viimeksi nyt maanantaina palautettiin (mun kiinalaisen ryhmän kanssa) 28-sivuinen raportti yrityskaupasta, johon kuului yrityksen arvonmääritystä ja muuta mukavaa. Väänsin viimeisen viikonlopun kyseistä tehtävää noin 12 tuntia päivässä (pe-la-su). Tää oli mun ainoolle kurssille, josta tosiaan tykkään täällä: mergers and acquisitions, joka on siis rahoituksen kurssi ja osuu siis ihan mukavasti meikäläisen pääaineeseen. Oon ainoo vaihto-oppilas kyseisellä kurssilla ja välillä siellä menee vähän hankalaks, kun tyypit unohtaa mut ja rupee puhumaan kiinaa :)

Kiinalaiset on muutenkin yllättävän rakastuneita kaikenmaailman assignmentteihin ja presentaatioihin. Täällä joutuu tekemään tosi paljon duunia noiden tehtävien muodossa jokaisella kurssilla. Kursseilla on noin keskimäärin yks iso ja pari pienempää tehtävää sekä presentaatio. Tähän kun lisätään vielä lukukauden puolivälissä olevat mid-termit niin saa täällä hommia tehdä ihan olan takaa. Pakko nostaa hattua kiinalaisille opiskelijoilla, jotka vääntää näitä ihan jatkuvasti. Siis onhan meillä Suomessakin tietysti samanlaisia hommia kursseilla, mutta tuntuis että täällä niitä on reilusti enemmän.

Ilmat on tainneet lämmetä pysyvästi ja sääennuste näyttää tollasta pyöreetä kolmeakymppiä jatkuvasti. Onhan sitä tullut ennenkin oltua moisissa lämpötiloissa, mutta nyt kun "altistuu" sille jatkuvasti eli asuu tällaisessa ilmastossa niin tuntuu se vähän kummalliselta. Ihan mukavalta tosin. Ja jos tulee liian kuuma niin kotona ilmasto on tietysti mukavan viileä tehokkaiden ilmastointilaitteiden ansiosta (jotka on aika kovassa käytössä) :)

Nyt kun tää tehtäväperiodi rupeaa olemaan lopuillaan, koulu loppuu kohta ja edessä on enää tentit, päätettiin lähteä pikkuisen reissun päälle ennen tenttejä. Matkasuunnitelmissa on tällä kertaa Vietnam & Singapore ja lähdetään reissuun Aten, Alexin ja mahdollisesti yhden kolumbiaanon ja ranskiksen kanssa. Tällaista tuli varattua tossa:


Mennään siis alustavasti tosta Zhuhaista bussilla Vietnamin rajalle, seikkaillaan siellä kymmenisen päivää ja sitten lennetään Singaporeen pariks päiväks. Palataanpa suunnitelmaan vielä ennen lähtöä perjantaina.

Kiinassako kopioidaan muka?

Timo laitto mulle tossa hauskan Kiina-aiheisen linkin tossa viime viikonloppuna. Kuvassa näkyy vasemmalla aito, design-auto ja oikealla puolella muka tunnettujen autovalmistajien tökerö kopio vastaavasta (klikkaa kuva isommaks).

Ja että Kiinassako muka kopioitaisiin jotain?

Tätä kirjoitettaessa ulkona on muuten +30 ja aurinko paistaa, joten se on varmaan lähdettävä tästä rannalle tylsistymään :)

Longing for..

Ollaan hiljaa ja annetaan kuvan puhua puolestaan..

Tarkkasilmäiset varmaan huomaavat kuvassa näkyvän laukun, joten ainakin osa "tehtävästä" tuli suoritettua reissulla (jos et tajua tämän lauseen merkitystä älä turhaan jää miettimään sitä sen pidempään :).

Pekingin reissu

Tasan kolme viikkoa sitten aamupäivällä suunnattiin siis kohti Pekingiä. Meillä oli lennot Zhuhaista, koska mainlandin puolelta on huomattavasti helvempaa lentää (Macaosta lentäminen olis maksanu melkein sata euroa enemmän). Lento maksoi siltikin 230 €, joka sisäisestä lennosta ja vieläpä Kiinassa tuntuu melko kovalta.

No rinkat selkään siis ja rajaa ylittämään. Rajan ylittäminen voi olla melkoinen pain in the ass, mikäli sattuu osumaan pahaan ruuhkaan. Tällä kertaa venailtiin tunnin verran, kun kiinalaiset rajavirkailijat syynäs passeja. Kenttä oli Zhuhaista, joka on siis tossa Macaon "kyljessä", noin 45 minuutin ajomatkan päässä ja otettiin poikien kanssa takso kentälle. Taksin taksa kiinassa on varsin edullinen, koska noin 45 minuutin ajosta maksettiin 7 € :). Kuvassa massiivinen raja rakennus Zhuhain puolelta, joka on varsin vilkas siis.


Lento kesti kolmisen tuntia ja saavuttiin Pekingiin kun rupes hämärtämään. Ajettiin heti kärkeen taksilla Forbidden Cityn ja Tiananmenin aukion ohi ja oli kyllä ihan siisti fiilis nähdä livenä iltavalaistuksessa samat mestat, mitä on nähnyt vain kuvissa aikaisemmin. Oltiin katottu etukäteen valmiiks hostelli jossa asuttiin. Beijing far east youth hostellia oli useissa yhteyksissä kehuttu Pekingin parhaaks hostelliks ja jos joku on joskus menossa sinnepäin niin voin suositella, hostelli oli tosi hyvin hoidettu ja siisti ja ravintola oli mahtava. Tosin muutaman euron kun olis laittanu lisää niin olis voinu asua "keskustammassa" jossain hotellissa.

Oltiin alunperin jo suunniteltu ohjelma niiksi neljäksi päiväksi, mitä Pekingissä vietettiin. Tarkoituksena oli käydä tiuhaan tahtiin kattomassa kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja käydä vähän shoppailemassa. Aloitettiin nähtävyydet Keisarin ;) kesäpalatsilla, joka olikin tosi siisti. Kokonaisuudessaan koko palatsialue järvineen oli melko massiivinen ja luulis, että kelpas Keisarinkin siellä kesäisin jaloitella. Tässä pari shottia palatsialueelta:




Seuraavaks oli vuorossa matka Kiinan muurille. Useiden hotellien ja hostellien yhteydessä on matkatoimistoja, jotka järjestävät matkoja muurille. Otettiin siis meidän hostellista reissu ja valittiin kohteeksi Jinshianlingin ja Simatain välinen pätkä, jolla kävelyä tulee noin kymmenisen kilometria muuria pitkin. Lähimpänä sijaitseva paikka, Badaling on kaikkein suosituin ja pisimmälle restauroitu, muttei haluttu mennä sinne siellä parveilevien turistilaumojen vuoksi. Niinpä hypättiin lauantaiaamuna bussiin 6.30 ja ajettiin kolmisen tuntia Jinshianlingiin, joka sijaitsee noin 100 kilsaa Pekingin pohjoispuolella.


Muuri oli ylivoimaisesti paras elämys koko reissulla, voin lämpimästi suositella siellä käymistä. Itse muuri jo oli aivan käsittämätön näky ja kun siihen yhdistetään jylhät vuoristomaisemat niin näky on melkoinen. 10 kilsan kävely oli just sopivan pitkä, jossa ehti nähdä hyvin maisemia ja muuria. Reissu ei kuitenkaan ole mikään kaikkein helpoin, koska muuri on osittain tosi huonossa kunnossa ja korkeuserot jyrkkiä, vanhoja ihmisiä tällä pätkällä ei juurikaan näkynyt. Picasasta löytyy kasa kuvia, joita voi käydä vilkuilemassa. harmittaa hieman, että ajankohdaks sattui aikainen kevät, joten maisemat on aika harmaita :/. Tosin sää oli ihan hyvä.

Sunnuntaina vuorossa oli Tiananmenin aukio, The Forbidden City ja Behai Park. Tiananmenhän on maailman suurin aukio ja oli se kyllä aika vaikuttava. Forbidden city oli pieni pettymys, kun sitä kunnostetaan parhaillaan (ilmeisestikin Olympialaisia varten) ja suurin osa rakennuksista oli rakennuspressujen peitossa. Behai Park oli ihan kiva, periaatteessa ei kuitenkaan mitään sen ihmeellisempää kuin iso puisto, ykkösvetonaulanaan iso järvi, johon pystyit vuokrata polkuveneen ja mennä polkemaan :). Kuvissa järjestyksessä Tiananmen Square, The Forbidden City ja Behai Park.




Yhteenvetona reissusta sanottakoon, että Peking oli ihan ok ja varsinkin Kiinan muuri on kyllä must see silloin, kun Kiinassa käy. Ylipäänsä en kuitenkaan tykännyt kaupungista ihan hirveästi. Päällimmäisenä jäi mieleen ihmispaljous, saasteinen ilma ja pölyiset kadut. Kaiken lisäks kaupunki on niin massiivinen, että paikasta toiseen liikkuminen on melko hankalaa. Sanotaan näin, että Peking on paikka jossa ehdottomasti kannattaa käydä, mutta mihin ei kannata varata liian pitkää aikaa.

Maailman korkein benjihyppy :)

Morroooo!

Pekingistä on tosiaan palattu jo muutama tovi sitten ja täytyy purkaa se reissu kuvien kanssa heti kun jaksaa pitemmän jutun naputella. Kävipä tossa sillä tavalla, että keksittiin poikien kanssa eräänä iltana (eilen :) muutaman oluen jälkeen että meillähän on maailman korkein benjihyppy tossa ihan naapurissa.

No päätettiin sitten lähteä porukalla tänään hyppäämään ja vaikken ihan täysin uskonut, että tosiaan päästäis torniin asti hyppäämään niin joskus neljän aikoihin tänään huomasin seisovani 233 metrin korkeudessa naru jaloissa :D

Hyppy oli aivan uskomaton kokemus ja luulenpa, että täytyy mennä vielä uudestaan hyppäämään (2. ja 3. hyppy -50% ja neljäs ilmainen) ennen kun täältä tulee takaisin. Tässä parin minuutin pätkä hypystä. Pakko myöntää, että pelotti ihan sikana tossa vaiheessa, missä kuva ensimmäistä kertaa leikkaantuu muhun kun seison "lankulla" (ja sen varmaan huomaa ilmeestäkin). Sitten kun pääsin reunalle seisomaan siten, että varpaat oli jo reunan yli niin olo jotenkin helpottui ja itse hyppääminen ei ollut enää ollenkaan vaikeata. Ja pakkohan se oli hypätä, kun kaikki muut oli jo hypännyt ja jäljellä oli enää Atte :)



Meitä oli siis yhteensä 8 ja kaikki hyppäs (mukaanlukien kaikki meidän kämpästä ja 3 tyttöä). Voin kyllä varauksetta suositella, on nimittäin aika mieletön fiilis kun heittäydyt tyhjyyteen pää edellä :)

Beijing baby!

Pientä kiirusta tässä pukkaa, kun Pekingiin pitäis lähteä tossa parin tunnin päästä ja kamat on vielä pakkaamatta, rahat vaihtamatta ja muutama muukin pikkujuttu hoitamatta. Mutta onneks kymmensormijärjestelmä on hallussa :)

Lähdetään tällä kertaa kokoonpanolla, johon kuuluu mun kämppikset ja lisäks yks ranskalainen tyttö vaatteita pesemään ja ruokaa laittamaan (no läppäläppä ;). Pekingiin on menossa myös muita vaihtareita, joita varmaan nähdään siellä jossain vaiheessa ja joiden kanssa käydään illalla juomassa teetä. Lähdetään siis tänään ja tullaan ens maanantaina takasin, joten meillä on Pekingissä 4 täyttä päivää. Tarkoituksena olis käydä kattomassa kaikki paikalliset nähtävyydet, kävelemässä 10 kilsaa muuria Jianshanlingista Simataihin, vähän shoppailemassa ja tietysti rakentamassa pari stadikkaa, että ne saa pidettyä olympialaiset siellä ens vuonna.

Mä yritän nyt hoitaa itteni lähtökuntoon, palataas ens viikon alusta asiaan, jolloin mulla on toivottavasti näyttää pari kivaa kuvaa maaseutukierroksesta.

Kuvassa muuan "tuolimies", joka myös tykkäsi asua Pekingissä aikoinaan (kuvaa on saatettu retusoida):

International week

Täällä UMACissa (University Of Macau) on ollut tapana järjestää "international week", jossa kiinalaiset pääsee ihmettelemään muiden maiden ruokia ja juomia, tapoja ja kulttuuria ja jossa promotaan omaa maata ja koulua kiinalaisille vaihto-oppilasprospekteille. Viikko alkoi country presentationeilla, eli jokainen maa valmisteli noin 5 minuutin "näytelmän" jostakin maahansa liittyvästä teemasta. Me esitettiin perinteisiä suomalaisia urheilulajeja, eli lätkää Antsa Mertarannan selostuksen kera, mäkihyppyä, eukonkantoa jne. Varsin huikea performanssi kaiken kaikkiaan.

Kuvassa Suomen edustajistoa :)


Seuraavaksi esiteltiin maiden ruokakulttuuria. Tällä kertaahan Suomesta oli todella kova kokoonpano liikenteessä, kaikki lähes sm-tason kokkeja, joten päätettiin valmistaa niinkin eksoottista ja vaikeatekoista ruokalajia, kun pyttipannua :). Ensin meillä oli tietysti paikallisesta "realista" tehtyjä lohileipiä ja jälkkäriksi lettuja mansikkahillon ja kermavaahdon kera. Ruoka huuhdeltiin alas finlandiaan tehdyllä pakastekylmällä fisulla. Suomen sijoitus ruokakilpailussa oli tällä kertaa 4. sija 24:llä äänellä (voittaja tais saada 36 ääntä). Suoritus oli varsin hyvä, kun kilpailussa oli mukana 15 maata ympäri maailmaa. Kuvassa meidän juliste ruokatarjonnasta ja "pojat" valmistumassa.

Kaikilla mailla oli tietysti omia juomiaan tarjolla ja kun päivä aloitettiin kello 11 niin meininki rupes olemaan aikamoista jo tossa kahden aikoihin, kun sekä vieraat että maiden edustajat olivat maistelleet juomia kolmisen tuntia :) Viikko jatkuu huomenna ja ylihuomenna "Country information" -pisteillä, jossa meidän olis tarkoitus hehkuttaa Suomea ja näyttää kaikkia kivoja kuvia lumesta ja poroista ja sensellaisesta. Täytyy ottaa skobet mukaan tiskille ja soittaa ahkerasti Giant Robotin Helsinki rock cityä. Biisihän alkaa varsin informatiivisesti: "Where is Helsinki? Helsinki is in... Finland".

Alla olevissa kuvissa varsin kansainvälistä meininkiä :)

Asioita, joita kaipaan Suomesta...

Näinhän se on, että ulkomailla ollessa sitä huomaa miten paljon sitä arvostaa kaikkia juttuja Suomessa ja kuinka tärkeitä pienetkin itsestäänselvyydet oikeastaan on. Laaditaanpa pieni lista, mitä täältä puuttuu (lista ei oo tärkeysjärjestyksessä):

1. Maito

Oijoi kun sitä sais lasillisen kylmää Valion maitoa ruoan kanssa. Mä nyt oon muutenkin maitomiehiä, eli kyseistä nestettä kuluu noin litra päivässä suomessa, joten ero maidosta on varsin kirpaiseva. Täältähän ei tuoretta maitoa saa kirveelläkään, me juodaan kahvin kanssa tollasta säilöntäainelitkua, jonka parasta ennen-päivämäärä on joku 9 kk valmistuspäivän jälkeen:


2. Kunnon leipä/ruisleipä

Paahdettu reissumies, päällä oltermannia, saunapalvikinkkua ja suolakurkkua. Aah.. Dream on. Ainoa leipä mitä täältä löytää on tollasta vaaleeta sandwitchpullaa. Jotain realin tapaista Atte löys joku päivä, mutta sekin oli aika pahaa. Antaisin vasemman käteni jos saisin täällä kunnon leipää kunnon leivänpäällisillä. Kuvassa perus aamupalaleipää, eli aamupalapullaa. Ja kaikkihan tietää, ettei pullaa oo hyvä syödä aamupalaks.


3. Irtokarkit

Aijai kun pääsis CandyKingin pussia täyttelemään. Vähän pääkalloja, lakutoukkia, panttereita, noitapillejä, pehmeitä karkkeja, jne.. :) M&M on ainoa karkintapainen mitä täältä löytyy.. suklaata tietysti myös.

4. Kepsu

Kyllä herahtaa vesi kielelle, kun lukee esim. meikäläisen "kotikepsun", Citykebabin mainioita kotisivuja (huomatkaa kirjoitusvirheiden määrä sivuilla :). Voisin maksaa baarin jälkeisestä mehukkaasta fetarullasta maltaita. Täällähän on yks ainoa kiinalainen ravintola auki läpi yön (edes mäkit ei oo auki) ja sieltähän saa kanaa nahkoineen ja luineen päivineen. No, siihenkin on täytynyt turvautua pari kertaa.

5. Peruna

Riisi ja nuudelit rupee tulemaan pikkuhiljaa korvista ulos. Kaipaan perunamuusia, paistettuja perunoita, lohkoperunoita, keitettyjä perunoita, uusia perunoita, oikeastaan perunaa ihan missä vaan muodossa!

6. Juomakelpoinen hanavesi

Ei sitä tajuakaan kuinka helppoa on, kun voit juoda hanavettä ja käyttää sitä sellaisenaan mihin vaan. No meillä on pullat varsin hyvin uunissa, kun ostettiin tollanen vesiautomaatti, joka on kyllä ihan mahtava :D Masiinasta tulee kylmää ja kuumaa vettä, joten siitä saa näppärästi tehtyä instanuudeleita ja instakahvia. Uus parinkymmenen litran putelikaan ei maksa kun 1,8 €, joten ei se liian kallista oo.


7. Puhdas ilma

Ilmanlaatu Macaossa ei oo mikään erityisen huono noin yleensä, mutta kyllä täällä ollessaan huomaa, että mainlandin (mainland China aka PRC = people's republic of China) tehtaat yskii tavaraa maailmaan melkoisella tahdilla. Tuulen käydessä oikeesta (eli väärästä) suunnasta, mainlandin saasteet ajautuu tänne ja smogikin on välillä melkoista. Alussa mulla oli pieniä ongelmia tän ilman kanssa, mutta kaipa sitä on siihen jo tottunut. Mieluummin kyllä hengittelisin Suomen ilmaa :P

8. Käytöstavat

Kiinalaisten käytöstavat on käsittömättömän huonot. Jonossa kiilaaminen, ravintoloissa syljeskely, tupakoiminen kielletyillä alueilla, väkijoukossa töniminen, virkailijoiden ja asiakaspalvelijoiden tympeys ja huono palvelu tulee mieleen näin muutamia listatakseni. Täytyy pureutua aiheeseen jossain vaiheessa perusteellisemmin. Mutta kyllä suomalaiset käyttäytyy silti aika helvetin hyvin verrattuna jengiin täällä.

9. Lonkero, siideri ja viinit

Bisseä, miksereitä tai vodkaa, niitä täällä täytyy juoda jos jotain haluaa juoda. On kyl käsittämätöntä, ettei niinkin hieno tavara kun siideri tai lonkero oo löytäny tietään mainstream-kuluttajien jääkaappeihin skandinavian tai euroopan ulkopuolelle. Myöskään hyviä viinejä täältä ei löydä millään sopuhintaan. Suomessa 6 egeä maksava vinetto maksaa vähintään tuplat täällä. Kunnon punaviiniä olis kiva saada välillä, mutta hinnat on niin kovat ettei kyllä kehtoo.

10. Sauna

Sauna päälle ja karhut jääkaappiin. Kyllä kunnon löylyt tekis niin hyvää, varsinkin kun tässä on Kiinan talvea eletty kämpässä, missä ei oo minkäänlaista lämmitystä. Lattiat on kylmät ja kämppä muutenkin varsin kolea. Kylmä ja nihkeen kostee sää oikein vaatimalla vaatii saunaa.

Huolimatta siitä, että tässä tuli aika monta pointtia, mitä tosiaan kaipaan Suomesta, on kyllä myös aika monta juttua mitä en kaipaa ja monta asiaa mistä tosiaan tykkään täällä. Ja huolimatta tän paikan huonoista puolista, mä oon oikeesti viihtynyt täällä pirun hyvin. Kun tulee aika palata taas Suomeen on fiilikset varmaan vähän kakspiippuset: toisaalta on tosi kiva tulla takas mutta toisaalta sitä tulee varmaan kaipaamaan kaikkia hyviä juttuja täältä. Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että oon kotona, enkä matkoilla.

Macaosta...

Täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että ennen Turun kauppakorkeakoulun vaihto-ohjelmaa mä olin ehkä joskus kuullut jotain Macaosta, mutten kyllä tiennyt siitä mitään. Oletetan, että suurin osa lukijoista ei ole kyseiseen ohjelmaan tutustunut ja vaikka tietäisittekin jotain Macaosta niin valaistaanpa asiaa nyt vähän lisää :)

Pieni lainaus Wikipedian Macao-osiosta:

"Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Macao, lyhyesti Macao (kiinaksi 澳門 [Aò mén], yksinkertaistetuilla merkeillä 澳门 ; portugaliksi Macau) on Guangdongin provinssin ympäröimä alue etelä-Kiinassa. Macao on Kiinan erityishallintoalue periaatteella "yksi maa, kaksi järjestelmää", samoin kuin Hong Kong, eli autonominen alue, jonka puolustuksesta ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta."

Pari faktaa:

• Väkiluku 461 833 asukasta
• Pinta-ala 25,4 neliökilometriä (Suomen pinta-ala 338 145 neliökilometriä)
  
• Väentiheys 18 182 as/neliökilometri (vastaava Suomessa 17,2 as/neliökilometri :D)
• BKT per asukas 17 600 USD (Suomessa 30 300 USD)
• Puhelimen suuntanumero +853 (Suomessa +358, joten varsin lähellä ollaan ;)

Macaon sijainti Hong Kongiin nähden näkyy seuraavasta kartasta:

Ja tässä Macao Google Earthista nähtynä, muutama kartan lukemista helpottava juttu lisättynä. Kuten tosta näkee, lentokenttä mistä halpisyhtiöt lentää, ei oo ihan liian kaukana meidän kämpästä :)


Ja tässä vielä yks napsu lähempää, mistä näkyy campusalue paremmin:


Macaon saari meidän kämpän edestä nähtynä:


Ja Macaon keskustaa illalla. Keskustahan on tosi nätin näköistä aluetta, portugalilaista ja kiinalaista arkkitehtuuria sekoitettuna:

Ta xing Janne, jin tien xing qi liu!

Hello!

Aika breikata muutaman viikon radiosilence täältä Kiinasta! Bloggaaja on ollut pienellä virkavapaalla blogin kirjoittelusta ja keskittynyt muihin asioihin, kuten kiinaksi erinomaisen oikein kirjoitetusta (onneks meidän kiinanmaikka Daniel ei lue tätä) otsikosta huomaa :)

Aika paljon on taas tapahtunut Kiinalaisen uuden vuoden jälkeen: ollaan tutustuttu paremmin Macaoon, käyty koulua, käyty urheilemassa ja bileitäkin on ollut kymmeniä, ellei satoja. Keskieurooppalaisethan on käsittämättömän kovia juhlimaan, ei sitä meinaa soumipoika pysyä kärryillä. Jos puhutaan, että suomalaiset on kovia juomaan, niin voin kyllä vakuuttaa että me ollaan suomalaisten kanssa täällä alkoholinkulutuksen jälkipäässä :)

Meidän kämppä on saanut myös laiskimman lukaalin maineen (tai ainakin kilpaillaan siitä kovasti portugalilais-ranskalaisen kämpän kanssa, joka on samassa talossa kaks kerrosta ylempänä). Me ollaan molemmat tässä ekassa talossa koulun vieressä ja paras kommentti mitä on kuullut meistä on: "Those guys never leave the hill" (kampusalue on tällasen pienen kukkulan päällä :).

Otetaanpa aikakone takaisin kolmisen viikkoa ja palataan hetkeksi Thaimaan reissuun. Lopullinen matkareitti oli siis Macao-Bangkok-Phuket-Ko Phi Phi-Similan-Khao Lak-Ko Phangan-Bangkok-Macao. Tarkoituksena oli käydä myös jossain välissä Kambodjassa Siem Riepissä (Angkor Watissa) ja Phnom Phenissä, mutta aikahan se pirkele loppui taas kesken. Nää viikon-parin reissut mitä tässä koulun välissä pystyy tekemään on kyllä ihan liian lyhyitä perusteelliseen reissaamiseen.

Tänkertainen Thaimaan reissu alkoi siis lennolla Bangkokiin. Bangkokissa meidän piti mennä kattomaan paikallista erikoisuutta, eli ping pong showta, mutta lennon ollessa myöhässä ja vasta puolen yön jälkeen Bangkokissa, päätin etten mee ollenkaan kaupunkiin vaan nukun kentällä ja otan aamulla ekan lennon Phuketiin (johon siis pitää mennä notta pääsee Phi Phille). Suvarnabhumissahan (Bangkokin bränikkä lentokenttä) on varsin mainiot nukkumisfasiliteetit, pehmeät "sohvat". Sohvien vieressä on vielä kaiken lisäks hyvä pieni kauppa, josta saa yö- ja aamupalaa. En muista monesko kerta tää oli jo, kun tuli tapettua kuutisen tuntia näillä sohvilla. Tällä kertaa Linus ja Lina (swedish connection) piti seuraa :)

Phi Phille saapuessani (josta löytyy kuvia nyt täältä) olin vielä vähän kipeänä. Raikas Thaimaalainen meri-ilma on kyllä erinomaista lääkettä ja muutaman päivän rannalla makoiltuani tauti oli tapettu ja mies taas täydessä iskukunnossa. Phi Phi oli maisemallisesti helposti siisteimpiä paikkoja missä oon käynyt ja voin kyllä suositella siellä vierailua mikäli Lounais-Thaikuissa päin pyörii, mutta eipä siellä ihan hirveesti tekemistä oo. Island hopping on pakollinen, sillä pääsaarta ympäröivät saaret on tosi makeita. Kuitenkin ylipäänsä mesta on aika pitkälti liian ylikansoitettu japanilaisine pakettimatkailijoineen.

Tässäpä aika perinteistä Thaikkumeininkiä eli fireshow yhdestä baarista. Noita tulipallojen pyörittelijöitä riittää saarilla ja pakko myöntää, että onhan se ihan lungia makoilla illalla rannalla, juoda singhaa ja katsoa tulipallojen pyörimistä. Videolla näkyy myös muutama vaihtari: ihan vasemmalla on Olaf (Hollanti) ja Diego (Kolumbia) ja iso mörssäri etualalla on ranskalainen Damien.



Itse Phuketista ja Khao Lakista nyt ei oo paljon kerrottavaa. Paikkoja kuvaa hyvin se, että monien liikkeiden ovissa luki "Vi talar lite svenska" ja "Puhumme vähän suomea". Yleisin kieli mitä näissä paikoissa kuulet on ylivoimaisesti ruotsi ja törmättiin myös moniin suomalaisiin. Jos meette Thaimaaseen joskus käymään niin älkää hyvät ihmiset menkö Phuketiin tai Lakiin. Nää paikat muistuttaa lähinnä Kanarian saaria tai välimeren lomakohteita.

Phi Phin jälkeen mulla ei oo tarjoilla kuvia, koska mun rakas uus ixus 850is koki pienen haverin eikä sillä sen jälkeen kuvailtu :). Hätä ei oo tämän näköinen, koska mulla on onneks varsin kallis ja kattava matkavakuutus, jonka pitäis hoitaa mulle uus samanlainen.

Tällä hetkellä suunnitellaan reissua Pekingiin pääsiäisenä. Tarkotus olis käydä myös päiväreissulla ihmettelemässä yhtä maailman ihmeistä, eli pientä muurinpätkää jonka Qin-dynastia jossain vaiheessa päätti rakentaa. Yritän myös taas palata vanhaan päivittämistahtiin, eli hieman useammin kuin kerran parissa viikossa :)

Matka jatkuu ja ihmiset vanhenee..

Terve! Kirjoittelen tata postausta aika pitkalti samasta paikasta, kun kirjoittelin erasta aikaisemmin noin kuukausi ja 12 paivaa sitten (okei, nyt oon muutama kone enemman vasemmalla samassa internet-cafessa :). Kuten silloin jo jaksoin hehkuttaa Ko Phangania ja sanoin, etta tanne taytyy varmaan tulla uudestaan niin nainhan siina kavi.

Liveaboardi Similanilla oli aivan uskomaton kokemus, tehtiin 7 sukellusta kahdessa paivassa ja olihan ne nyt aivan eri tasoa, kun mitkaan mun aikaisemmat daivit. On aivan mahdotonta hehkuttaa liikaa niita kahta paivaa, jotka vietettiin Similan Pro Diversin seurassa Similanin luonnonsuojelualueella. Jos joskus satutte Thailandiaan pain ja ootte sukellusmiehia (tai naisia) niin voin suositella :)

"Similan National Park has been rated first by the U. S. publication Skin Diving of the top ten dive sites in the world"

Similanin jalkeen vietettiin yks yo Khao Lakissa (mika oli myos pahimpia tsunamituhoalueita) ja sen jalkeen otettiin bussi Suratthaniin ja sielta botskilla Phanganille. Mietittiin myos, etta kun tassa on eletty taas pitkaan budjettimajoituksissa, niin voidaan yhta hyvin ottaa vahan kalliimpi bungalowi talla kertaa. Nyt meilla on ilmastointi, minibaari, telkkari, iso uima-allas pihalla ja tosi mukavat isot sangyt. Lisaks resortti on rakennettu 7 kk sitten, joten kaikki on uutta ja hienoa, eikohan tassa pari paivaa saa kulumaan.

Kaipa se nyt on viela tahan loppuun mainittava, etta helmikuun 24. on aina se paiva, kun meikalainen vanhenee vuoden ja kasvaa pari senttia pidemmaks. Mun kanssa reissussa oleva Olaf (kotoisin Amsterdamista) lauloi jo tossa aamusella "happy birthday to you", joka oli varsin mukava heratys (tosin olis sen voinut joku kaunis tyttokin tehda :). Mukavat ihmiset taalla Phanganilla on onnistuneet myos ajoittamaan half moon partyt (isot, viidakossa pidettavat bileet) talla kertaa samalle paivalle, joten ei ainakaan oo vaikeeta keksia tekemista illaks.

Palataanpa seuraavaks asiaan ja Aasiaan Macaosta, jossa puretaan reissu kuvien kera. Nyt lahdetaan viettamaan synttareita talla kertaa vahan normaaleja lampimammissa oloissa ;)

Thailandiassa taas!

Tervepa terve, taas ollaan reissun paalla. Kouluthan on Kiinassa kiinni kiinalaisen uudenvuoden takia viikon paivat, joten mikapa mukavampaa, kun lahtea vahan auringossa kaymaan. Joten nopeasti reissusta tahan mennessa:

Lahtopaivana homma ei nayttanyt kovinkaan hyvalta, koska mulla oli viela iltapaivalla pienta kuumetta, vahan paalle 37 astetta eika olo tuntunut muutenkaan kovin vahvalta. Kavin laakarissa (viime torstaina siis) ja laakari kuitenkin sanoi, ettei mulla oo ongelmia lahtea.

"Your disease is wearing off anyways and you can take a couple of panadols to avoid the thermal scans at the boarders, it's not a problem" :D (Thermal scans = monissa maissa Aasiassa scannataan tulijat infrapunakameroilla, lintuinfluenssa leviamisen estamiseks ja jos sulla on kuumetta niin ne nappaa sut sivuun ja vie karanteeniin)

Olin kylla rehellisesti sanottuna vahan yllattynyt laakarin mielipiteesta, koska olin aika pitkalti valmistautunut jo perumaan matkan. Onneks kuitenkin lahdin, koska olo parantui melkein saman tien kun paasin pois Macaosta ja rannalle lepaamaan. Sillakin, etta siirryin Kiinan ei niin puhtaasta ilmasta Thaimaan lampoon ja puhtaaseen meri-ilmaan oli aivan varmasti positiivinen vaikutus.

Ollaan talla hetkella pikavisiitilla Phuketissa, lapikulkumatkalla oikeastaan. Viimeiset 4 paivaa meni Ko Phi Philla, aivan mahtavissa maisemissa. Phi Philla ei oo ihan hirveesti muuta tekemista, kun maisemien katselu ja lepaily, mika sopi tosi hyvin mulle kun olin viela toipumassa pitkasta kuumeesta. Nyt ollaan Phuketissa siis yks yo ja aamulla sukellusfirma tulee hakemaan meidat hotellilta ja lahdetaan liveaboardille Similanille (ollaan paivat sukeltamassa ja nukutaan yo veneella) missa olis tarkoitus tehda advanced open water.

Similanin jalkeen suunnitelmat on viela vahan auki. Se on tiedossa, etta liveaboardi tiputtaa meidat Khao Lakiin ja sielta mennaan jonkinlaisella porukalla joko Ko Phanganille tai Ko Surinille. Nyt oon ollut reissussa Olafin (hollantilainen kaveri) ja Hannin (meidan koulusta) kanssa.

On vahan outoa reissata naissa maisemissa ja miettia, etta naissa samoissa paikoissa oli pari vuotta sitten ihan kaaosmainen tilanne tsunamin jaljilta. Suuressa osassa paikoista jalleenrakennus on kylla ihan taysin valmis, eika parin vuoden takaisesta draamasta oo muita jalkia, kun "Tsunami evacuation route" -kyltteja muistuttamassa tapahtumasta, mutta valilla nakee vielakin tuusannuuskana olevia rakennuksia ja isoja romukasoja.

Similanilla pitais kuulemma olla paljon isoja kaloja liikenteessa tahan aikaan ja toivotaan, etta tulee hyvat sukellukset ja saan paljon hyvia kuvia. Palataanpa niiden kanssa myohemmin asiaan :)

Pikkukivaa

Tässä kipeänä ollessa on kiva askarrella kaikkea pientä. Mulla oli tuolla valokuva-arkistoissa muutama ihan kelpo otos, joten askartelin niistä sitten muutaman taustakuvan.

Tuolta noita voi käydä kattelemassa ja kuvan saa ladattua itselleen okeassa laidassa sijaitsevasta "download photo" -namiskasta. Toisin, kuten monilla nettisivuilla, kuvat on maksuttomia, mutta halutessaan voi tietysti tehdä suurehkon lahjoituksen J. Pulkkisen tukisäätiölle ;)


Tauti rupeaa muuten hellittämään ja kuume on jo poissa. Nyt on melkein sellainen fiilis jo, että ehkä mä selviän tästä :)

Sairasta touhua..

Jassoo, enpä oo pitkään aikaan ollut kipeänä ja tietysti sen taudin pitää iskeä nyt kun on jossain muualla kun himassa :(

Näyttäis siltä, että muhun on iskenyt ihan kunnolla joku viekas aasialainen virus: sairaspäiviä on nyt takana 4 kappaletta eikä olo oo vieläkään normaali. Huomattavasti parempi se on noita ensimmäisiä päiviä, jolloin kuumetta oli 38,5 astetta, muttei vielä läheskään normaali. Voisin sanoa, että olo on kun Aku Ankalla.


Kävin tossa männä viikolla sitten lekurissakin, ihan hyvällä yksityisklinikalla jossa oli mukavasti englantia puhuvia pätevän oloisia jenkkilääkäreitä. Kyseessä on kuulemma viruksen aiheuttama bronkiitti eli keuhkoputkentulehdus yhdistettynä ilmansaasteiden aiheuttamaan allergiseen reaktioon. Very nice.


No sain sitten lääkäriltä vemppalapun ja hirveen kasan tabuja joita pitäis syödä joku parikymmentä päivässä. En kyllä ymmärrä miks niiden pitää olla niin pieniä ja niitä pitää syödä niin paljon, mutta kaipa se on maassa maan tavalla. Ja eipä siinä mitään, syödään ihmeessä kunhan pääsen tästä eroon ennen ens torstaita, jolloin pitäis lähteä Thaimaahan sukeltamaan!

Tähän mennessä oon nyt jo tän takia missannut kahdet hyvät bileet, monta luentoa ja reissun Zhuhaihin. Oikein mukavaa. Tänäänkin olis illalla "The Belgium party", mutta eihän Janne sinne ole menossa. Kotonakin on kiva istua lauantai-illalla ja telkkaristahan voi katella vaikka kiinalaista saippuaoopperaa kiinalaisella tekstityksellä. Huokaus.

Hui, hai!

Kuva-arkistoista löytyi mun ensimmäinen näkemäni hai. Kuvahan on melko heikkolaatuinen, mutta valaistus oli niin huono että siihen nähden toi on ihan ok. Kyseessä on Shark Cave-niminen sukellusspotti Filippiineillä, Puerto Galeirassa (ja kuva siis jälkimmäiseltä reissulta Filippiineille). Kuvassa näkyvä fisu on noin 2,5 metrinen white tip-shark eli tyypillinen riuttahai. White tipit on yleensä melko säyseitä veijareita, joten ihan henkensä edestä ei tarvinnut pelätä :)


Tarjoillaanpa pienenä kontrastina tähän pätkä youtubesta, jossa meininki on vähän erinäköistä. Tolla videolla olevien kavereiden päitä ei ilmeisesti hirveesti palella :) Tiikerihait, joita tossa näkyy saattaa nimittäin olla aika arvaamattomia ja aggressiivisiakin. Kunpa sitä joskus näkis noin paljon tavaraa vedessä samaan aikaan.

Valojen sinfonia - Hong Kong

Oltiin Heikin kanssa viikonloppuna Honkkarissa ja käytiin lauantaina illalla kattelemassa kaupungin kuuluisaa (niinno, itse en ollu ikinä kuullu :) "Symphony of Light" -valoshowta. Aika makea pläjäyshän se oli, näki kyllä että siihen oli upotettu rahaa ja aikaa. Juutuuppi ei ihan täysin tee oikeutta tolle videopätkälle, kun se tuppaa huonontamaan kuvanlaatua aika rajusti. Kyllä tosta nyt kuitenkin jotain fiilistä saa.

Käytiin myös shoppaamassa jonkin verran. Hong Kongissa on loistava quicksilverin kauppa, jossa oli alennusmyynnit. Ostin siis myös jotain aitoa kamaa tällä kertaa ;) Tässä kuva kuitenkin Lady's marketilta, joka on kaupungin pahimpia piraattimestoja. Kuvassa Heikki ja myyjä on just päässyt sopuun kenkien hinnasta ankaran tinkimisen jälkeen. Muistaakseni hinta lähti jostain päälle parista sadasta ja lopullinen hinta oli satasen. Ihan kelpo hinta aidoista Dieselin jäljennöksistä.


Kiitokset vierailusta Heikille! Ja kaikille muille tiedoks, että sohva on taas vapaa ja kelit senkun paranemaan päin täällä kesää kohti mentäessä. Seuraavan viiden päivän ennuste näyttää jo 20-25 asteen lämpötiloja ja aurinkoa, joten jos pakkaset Suomessa rupeaa ahdistamaan liikaa niin ei muuta kun tervetuloa ;)

Pinnan alla

Tässä mun ensimmäisiä kuvia veden alta. Aika paljon tuli räpsittyä ja suurin osa kuvista oli melko epäonnistuneita, paljon on siis parannettavaa :)

Kuvaa klikkaamalla pääset albumiin katselemaan otoksia.

Underwater Philippines

Typpinarkoosi

Lainaus wikipediasta:

"Typpinarkoosi eli syvyyshumala johtuu siitä kun hengitetyn ilman sisältämän typen osapaine on korkea. Typpinarkoosi esiintyy sukellettaessa yleensä yli 30 metrissä. Tarkkaa syvyyttä tai osapainetta ei voida määritellä, koska se riippuu aivan yksilöllisistä seikoista. Sama ihminen voi saada erivahvuisia narkoottisia olotiloja eri sukelluskerroilla. Usein sukeltajalla on typpinarkoosi jo aikaisemmin kuin hän itse sitä huomaa.

Typpinarkoosi aiheuttaa alkoholista saatavan humalan kaltaisen tilan, jossa motoriset kyvyt sekä reaktionopeus heikkenevät. Tästä johtuen typpinarkoosi lisääkin onnettomuusriskiä. Typpinarkoosissa oleva henkilö tuntee usein huvittuneisuutta, keskittymyskyvyn puutetta ja muistikatkoksia."

Tässä mun kamera typpinarkoosissa. Kaipa se vois hyvinkin tolta näyttää, jos sen itse kokis. Onneks ei oo vielä sattunut kohdalle :)



Molemmat kuvat on Filippiineiltä ja noin 30 metrin syvyydestä, uponneiden japanilaisten sotalaivojen sisältä (ensimmäisestä kiitos Timikselle). Jotenkin aika mystinen, kiva fiilis noissa kuvissa. Myös huonossa valaistuksessa saattaa saada tuurilla aika hyviä kuvia (kuva ei välttämättä oo aina pilalla kameran heiluessa :)

Toinen kerta toden sanoo

Sitä on sitten taas palattu Filippiineiltä ja kyllä se nyt taitaa olla sillä tavalla, että kaks kertaa kuukauden sisällä oon riittävä annos Filippiinejä ja takalogia (pilipiinojen virallinen kieli) joskikin aikaa.

Huomaako kukaan seuraavassa kahdessa kuvassa mitään yhtäläisyyksiä? :)


Oltiin tällä kertaa liikenteessä vähän turhan isolla porukalla: meitä oli yhteensä 24 vaihtaria liikenteessä. Tollaisella porukalla reissaaminen aiheuttaa väkisinkin aika paljon ongelmia majoituksen, siirtymisten, ruokailujen ja oikeastaan kaiken kanssa. Iltaisinhan on tietysti ihan kiva käydä bilettämässä isommalla porukalla, mutta muuten meitä oli kyllä ihan liikaa.

Otettiin sitten helppo vaihtoehto ja päätettiin mennä Mindorolle (löytyy parisataa kilsaa Manilan alapuolelta). Kohteena Mindorolla oli White Beach, Puerto Galeran läntinen naapuri ja vähän kaikkein pahimpia turistikohteita hiljaisempi mesta. Mulla oli itsellä tarkoitus viipyä täällä vaan päivä tai kaks ja suunnata sitten Apo reeffille Mindoron länsipuolelle sukeltamaan. Matka sinne olis kuitenkin kestänyt päälle 10 tuntia, joten päätin että turha tuhlata melkein kahta päivää matkustamiseen ja jäin White Beachille. Lisäks kelit on merellä aika pahat siellä tähän aikaan vuodesta kovan tuulen takia ja riutan sijaitessa 30 kilsaa rannikosta ihan täysin avomerellä siellä olis voinu joutua aika pahaankin myräkkään.

Päätös oli jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä, koska tuoltakin löyty viikoks ihan hyvin tekemistä. Kävin muutamalla sukelluksella, ajelemassa prätkällä ja snorklailemassa. Tässäpä White Beach kuvattuna lähesen vuoren rinteeltä.


Biitsi ei itse ollut parhaassa mahdollisessa iskussa joulukuisen taifuunin (mistä monet on varmaan lukenu lehdistä) osuttua sinne ihan täysillä ja siellä oli aika kova jälleenrakentaminen käynnissä joka paikassa. Lähellä oli kuitenkin monia kivoja biitsejä jonne pystyi kävellä tai mennä tricyclella.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä kiva viikko, vaikka todettava on, että meidän edellinen kohde oli reilusti tätä parempi (kiitoksia vaan reiseführerille, matkaemännälle ja muille valintaan osallistuneille ;).
Filippiinit on kyllä ehdottomasti sellanen mesta mitä voin lämpimästi suositella matkakohteena. Se on aika paljon erilainen kun Thaimaa, thaikuissa turismi on viety huomattavasti pitemmälle ja se on kyllä helpompi matkustaa ja tosi hyvä maa sekin. Filippiineillä taas ihmiset on ihan mahtavia (excluding aggressiiviset kaupustelijat, joita löytyy paljon täältä), eläminen on ylipäänsä Thaimaata halvempaa ja ainakin mua se viehättää aika paljon enemmän monin tavoin.

Nyt palataan sitten arkeen ja mennään vihdoinkin koulunpenkille istumaan. Mulla oli tänään ekat tunnit ja kohta pitäis lähteä opiskelemaan Kiinan kieltä. Heikki on tulossa tänään Macaoon ja me varmaan yritetään keksiä loppuviikosta jotain kivaa tekemistä :)

Täällä Kiina, kuuleeko Suomi?

Paljon on vettä virrannut aurajoessa ja yangtse-virrassa sitten viimeisen postin. Edellinen viikko vaan oli yksinkertaisesti niin täynnä tekemistä, etten ehtinyt konetta montaakaan kertaa avata. Sen lisäks, että on täytynyt hoitaa kämpän asioita ja juosta ostamassa kaikenlaista on täytynyt käydä koululla ja iltaisin tietysti ulkona :)

Mulla on aika hyvä fiilis tällä hetkellä tästä paikasta, nyt kun on vähän ehtinyt tutustua ympäristöön.
Meillä on aika kiva vaihtariporukka, suurin osa Keski-Euroopasta: Ranskasta, Saksasta, Hollannista ja Belgiasta ja sitten muutamia Etelä-Amerikasta ja Kiinasta. Kiinalaisetkin on siis vaihtareita täällä, Mainland-Chinalaiset siis, kuten niitä täälläpäin kutsutaan. Eniten oon varmaan hengaillu muutaman Ruotsalaisen kanssa, joiden kanssa tuun tosi hyvin juttuun ruotsilla ja englannilla ja sitten muutaman hollantilaisen kanssa.

Meidän kämppä on tosi hyvä ja mulla on kämppiksinä tässä Lötjösen Atte meidän koulusta ja sitten Alex ranskasta. Tässäpä pari shottia kämpästä, notta pääsette vähän makuun miten meillä täällä Kiinassa asutaan: ekana pari kuvaa olohuoneesta ja sitten Aten ja mun huoneet, mun huone tietysti sotkusena :)





Meitä on tässä siis kolme ja vuokra on 6800 paikallista valuuttaa eli noin 680 euroa, varsin kohtuullinen hinta tän tasosesta luukusta tällä sijainnilla kolmelle jaettuna. Päälle tulee kaasu (jolla lämmitetään suihkuvesi täällä), sähkö ja netti. Kämppä on ihan yliopiston vieressä ja tässä on tosi helmi ruokapaikka ihan vieressä, joten eipä sovi valittaa. Myös varakkaammat paikalliset tykkää ilmeisesti asua täällä, päätellen mersujen ja muiden "parempien autojen" määrästä autotallissa.

Viime viikko meni tosiaan introductory-tunneilla, jossa opeteltiin vähän kiinaa ja tutustuttiin lähinnä paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin. Iltaisin oli myös kaikkea kivaa ohjelmaa. Käytiin yhtenä iltana syömässä pahaenteinen "traditional chinese dinner" ja tiesihän se mitä sieltä oli tulossa. Ruokalistalla oli matoja, toukkia, käärmettä, sammakkoa, torakoita, ankanpäitä ja muuta mukavaa pikkusuolaista. Muutamat ruokalajeista oli oikeastaan yllättävänkin hyviä (tai vähän pahoja), varsinkin käärme ja toukat oli ihan syötäviä. Tässä kuvassa meikäläinen ottaa matsia torakan kanssa. Melkoisen rapsakkaa, sanoisin :)


Käytiin myös Zhuhaissa, joka on kaupunki tossa lähellä Kiinan puolella. Hommasin tollasin multiippeliviisumin Kiinaan, notta siellä voi piipahtaa aina kun siltä tuntuu. Zhuhai on shopperin paratiisi, sieltä löytyy melkein mitä vaan ja hinnastahan voi aina sopia. Paikalliset on kovia tinkimään, mutta kivenkova saita suomalainen on aina paha vastus jopa paikalliselle ammattilaiselle. Jo filippiineillä ihmiset ymmärs meidän oikean luonteenlaadun ja kutsu meitä sanalla kuripot (kuripot = cheap bastard takalogiks eli filippiinoks :). Tässä megalomaaninen shopping malli Zhuhain puolella, tai sen sisäänkäynti oikeestaan. Itse paikka on kokonaan maan alla.


Sain tossa viime viikolla tietää, että meillä on huomenna aamulla course enrollment ja seuraavaks koulua on vasta viikon päästä maanantaina. No tieto oli tietysti ikävä ja surin sitä hetken, mutta surusta toivuttuani päätin että kai se on sitten pakko lähteä johonkin. Päätettiin muutaman vaihtarin kanssa lähteä Filippiineille, Mindoron saarelle Manilasta etelään. Joten Jopo, ikävä tuottaa pettymys, mutten ihan vielä joudukaan koulunpenkille istumaan ;)


Lento Filippiineille ei oo tosiaan kun alle pari tuntia, joten se on hyvä paikka käydä kääntymässä. Kaiken lisäks kun toi lentokenttä on tossa vähän päälle 5 minuutin taksimatkan päässä niin matkustaminen täältä ei oo vaikeeta.

Suuntana on tällä kertaa Mindoron saari noin parisataa kilsaa Manilasta etelään ja mulla olis tarkoituksena käydä siellä Apo-islandilla ja mahdollisesti Apo-reeffillä sukeltamassa, joiden pitäis olla Filippiinien (ja ilmeisesti myös Kaakkois-Aasian) parhaita sukellusmestoja. Tossa on pari PADI-certified-vaihtaria, joten toivottavasti saan niistä seuraa sinne.

Kuulin myös tossa viime viikolla, että Erikssonin Heksa on tulossa visiteeraamaan mua tänne ens sunnuntaina (jee! :). Tarkoitus olis Heikin kanssa käydä ainakin Honkkarissa ja jossain pienellä reissullakin, jos koulu antaa myöden. Nyt meen pakkailemaan, aamulla kursseja valitsemaan ja sitten matkailemaan. Pitäkää lippu korkealla siellä Suomessa! Kiitti kaikille myös kommenteista, niitä on kiva lueskella!

Over 'n out