Toinen kerta toden sanoo

Sitä on sitten taas palattu Filippiineiltä ja kyllä se nyt taitaa olla sillä tavalla, että kaks kertaa kuukauden sisällä oon riittävä annos Filippiinejä ja takalogia (pilipiinojen virallinen kieli) joskikin aikaa.

Huomaako kukaan seuraavassa kahdessa kuvassa mitään yhtäläisyyksiä? :)


Oltiin tällä kertaa liikenteessä vähän turhan isolla porukalla: meitä oli yhteensä 24 vaihtaria liikenteessä. Tollaisella porukalla reissaaminen aiheuttaa väkisinkin aika paljon ongelmia majoituksen, siirtymisten, ruokailujen ja oikeastaan kaiken kanssa. Iltaisinhan on tietysti ihan kiva käydä bilettämässä isommalla porukalla, mutta muuten meitä oli kyllä ihan liikaa.

Otettiin sitten helppo vaihtoehto ja päätettiin mennä Mindorolle (löytyy parisataa kilsaa Manilan alapuolelta). Kohteena Mindorolla oli White Beach, Puerto Galeran läntinen naapuri ja vähän kaikkein pahimpia turistikohteita hiljaisempi mesta. Mulla oli itsellä tarkoitus viipyä täällä vaan päivä tai kaks ja suunnata sitten Apo reeffille Mindoron länsipuolelle sukeltamaan. Matka sinne olis kuitenkin kestänyt päälle 10 tuntia, joten päätin että turha tuhlata melkein kahta päivää matkustamiseen ja jäin White Beachille. Lisäks kelit on merellä aika pahat siellä tähän aikaan vuodesta kovan tuulen takia ja riutan sijaitessa 30 kilsaa rannikosta ihan täysin avomerellä siellä olis voinu joutua aika pahaankin myräkkään.

Päätös oli jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä, koska tuoltakin löyty viikoks ihan hyvin tekemistä. Kävin muutamalla sukelluksella, ajelemassa prätkällä ja snorklailemassa. Tässäpä White Beach kuvattuna lähesen vuoren rinteeltä.


Biitsi ei itse ollut parhaassa mahdollisessa iskussa joulukuisen taifuunin (mistä monet on varmaan lukenu lehdistä) osuttua sinne ihan täysillä ja siellä oli aika kova jälleenrakentaminen käynnissä joka paikassa. Lähellä oli kuitenkin monia kivoja biitsejä jonne pystyi kävellä tai mennä tricyclella.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä kiva viikko, vaikka todettava on, että meidän edellinen kohde oli reilusti tätä parempi (kiitoksia vaan reiseführerille, matkaemännälle ja muille valintaan osallistuneille ;).
Filippiinit on kyllä ehdottomasti sellanen mesta mitä voin lämpimästi suositella matkakohteena. Se on aika paljon erilainen kun Thaimaa, thaikuissa turismi on viety huomattavasti pitemmälle ja se on kyllä helpompi matkustaa ja tosi hyvä maa sekin. Filippiineillä taas ihmiset on ihan mahtavia (excluding aggressiiviset kaupustelijat, joita löytyy paljon täältä), eläminen on ylipäänsä Thaimaata halvempaa ja ainakin mua se viehättää aika paljon enemmän monin tavoin.

Nyt palataan sitten arkeen ja mennään vihdoinkin koulunpenkille istumaan. Mulla oli tänään ekat tunnit ja kohta pitäis lähteä opiskelemaan Kiinan kieltä. Heikki on tulossa tänään Macaoon ja me varmaan yritetään keksiä loppuviikosta jotain kivaa tekemistä :)

Täällä Kiina, kuuleeko Suomi?

Paljon on vettä virrannut aurajoessa ja yangtse-virrassa sitten viimeisen postin. Edellinen viikko vaan oli yksinkertaisesti niin täynnä tekemistä, etten ehtinyt konetta montaakaan kertaa avata. Sen lisäks, että on täytynyt hoitaa kämpän asioita ja juosta ostamassa kaikenlaista on täytynyt käydä koululla ja iltaisin tietysti ulkona :)

Mulla on aika hyvä fiilis tällä hetkellä tästä paikasta, nyt kun on vähän ehtinyt tutustua ympäristöön.
Meillä on aika kiva vaihtariporukka, suurin osa Keski-Euroopasta: Ranskasta, Saksasta, Hollannista ja Belgiasta ja sitten muutamia Etelä-Amerikasta ja Kiinasta. Kiinalaisetkin on siis vaihtareita täällä, Mainland-Chinalaiset siis, kuten niitä täälläpäin kutsutaan. Eniten oon varmaan hengaillu muutaman Ruotsalaisen kanssa, joiden kanssa tuun tosi hyvin juttuun ruotsilla ja englannilla ja sitten muutaman hollantilaisen kanssa.

Meidän kämppä on tosi hyvä ja mulla on kämppiksinä tässä Lötjösen Atte meidän koulusta ja sitten Alex ranskasta. Tässäpä pari shottia kämpästä, notta pääsette vähän makuun miten meillä täällä Kiinassa asutaan: ekana pari kuvaa olohuoneesta ja sitten Aten ja mun huoneet, mun huone tietysti sotkusena :)





Meitä on tässä siis kolme ja vuokra on 6800 paikallista valuuttaa eli noin 680 euroa, varsin kohtuullinen hinta tän tasosesta luukusta tällä sijainnilla kolmelle jaettuna. Päälle tulee kaasu (jolla lämmitetään suihkuvesi täällä), sähkö ja netti. Kämppä on ihan yliopiston vieressä ja tässä on tosi helmi ruokapaikka ihan vieressä, joten eipä sovi valittaa. Myös varakkaammat paikalliset tykkää ilmeisesti asua täällä, päätellen mersujen ja muiden "parempien autojen" määrästä autotallissa.

Viime viikko meni tosiaan introductory-tunneilla, jossa opeteltiin vähän kiinaa ja tutustuttiin lähinnä paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin. Iltaisin oli myös kaikkea kivaa ohjelmaa. Käytiin yhtenä iltana syömässä pahaenteinen "traditional chinese dinner" ja tiesihän se mitä sieltä oli tulossa. Ruokalistalla oli matoja, toukkia, käärmettä, sammakkoa, torakoita, ankanpäitä ja muuta mukavaa pikkusuolaista. Muutamat ruokalajeista oli oikeastaan yllättävänkin hyviä (tai vähän pahoja), varsinkin käärme ja toukat oli ihan syötäviä. Tässä kuvassa meikäläinen ottaa matsia torakan kanssa. Melkoisen rapsakkaa, sanoisin :)


Käytiin myös Zhuhaissa, joka on kaupunki tossa lähellä Kiinan puolella. Hommasin tollasin multiippeliviisumin Kiinaan, notta siellä voi piipahtaa aina kun siltä tuntuu. Zhuhai on shopperin paratiisi, sieltä löytyy melkein mitä vaan ja hinnastahan voi aina sopia. Paikalliset on kovia tinkimään, mutta kivenkova saita suomalainen on aina paha vastus jopa paikalliselle ammattilaiselle. Jo filippiineillä ihmiset ymmärs meidän oikean luonteenlaadun ja kutsu meitä sanalla kuripot (kuripot = cheap bastard takalogiks eli filippiinoks :). Tässä megalomaaninen shopping malli Zhuhain puolella, tai sen sisäänkäynti oikeestaan. Itse paikka on kokonaan maan alla.


Sain tossa viime viikolla tietää, että meillä on huomenna aamulla course enrollment ja seuraavaks koulua on vasta viikon päästä maanantaina. No tieto oli tietysti ikävä ja surin sitä hetken, mutta surusta toivuttuani päätin että kai se on sitten pakko lähteä johonkin. Päätettiin muutaman vaihtarin kanssa lähteä Filippiineille, Mindoron saarelle Manilasta etelään. Joten Jopo, ikävä tuottaa pettymys, mutten ihan vielä joudukaan koulunpenkille istumaan ;)


Lento Filippiineille ei oo tosiaan kun alle pari tuntia, joten se on hyvä paikka käydä kääntymässä. Kaiken lisäks kun toi lentokenttä on tossa vähän päälle 5 minuutin taksimatkan päässä niin matkustaminen täältä ei oo vaikeeta.

Suuntana on tällä kertaa Mindoron saari noin parisataa kilsaa Manilasta etelään ja mulla olis tarkoituksena käydä siellä Apo-islandilla ja mahdollisesti Apo-reeffillä sukeltamassa, joiden pitäis olla Filippiinien (ja ilmeisesti myös Kaakkois-Aasian) parhaita sukellusmestoja. Tossa on pari PADI-certified-vaihtaria, joten toivottavasti saan niistä seuraa sinne.

Kuulin myös tossa viime viikolla, että Erikssonin Heksa on tulossa visiteeraamaan mua tänne ens sunnuntaina (jee! :). Tarkoitus olis Heikin kanssa käydä ainakin Honkkarissa ja jossain pienellä reissullakin, jos koulu antaa myöden. Nyt meen pakkailemaan, aamulla kursseja valitsemaan ja sitten matkailemaan. Pitäkää lippu korkealla siellä Suomessa! Kiitti kaikille myös kommenteista, niitä on kiva lueskella!

Over 'n out

Ko Phanganilla

Nonniin, loma se vaan uhkaavasti lahestyy loppuaan ja oon talla hetkella mun viimeisessa etapissani ennen Bangkokia ja Macaota, Ko Phanganilla. Phangan on Samuin ja Taon valissa, joku 60 kilsaa Taolta etelaan ja taa on jo aika iso saari, noin 10 kilsaa levea ja parikymmenta pitka.

Timis ja Jukka lahti eilen aamulla botskilla Taolta Chumphorniin, Timis alpeille ja Jukka johonkin lansipuolelle Thaimaata. En jaksanut enaa ite lahtea parin paivan takia mihinkaan pitemmalle hontyilemaan, joten tulin Phanganille ja valinta osoittautui kylla hyvaks. Taa vaikuttaa tosi kivalta mestalta ja voipi olla etta joudun tulemaan tanne viela uudestaan jossain vaiheessa.

Viimeset pari paivaa Taolla olikin sitten melko tapahtumarikkaita. Kaytiin siella thainyrkkeilyturneessa ja se oli todellakin melko hintavasta sisaanpaasymaksustaan huolimatta koko rahan arvoinen. Aika rankannakoista puuhaa kylla toi thaiboksingi, ei se ihan tollasta ollut kun ma nuoruudessani kavin sita treenaamassa :). Tassa ensimmaisen ottelun haviaja, kaveri tuskin pysy tolpillaan sen jalkeen kun se oli tyrmatty tokassa erassa.


Jarnon matsi olikin sitten aika (surku)hupaisa. Jarski matsas jotain Kanadalaista vastaan ja jo ennen ottelun alkua oisin voinu lyoda rahani kanukin puolesta. Jarski nimittain oli yllattavan heikossa kunnossa :). No, matsi sitten alkoi ja ensimmaisessa tilanteessa Jarski potkas kanukkia kasseille niin kovaa, etta se tippui ja joutui huilailemaan viitisen minuuttia. Tassa Jarno valittomasti tilanteen jalkeen, niin viileana kun vain suomalainen voi olla :D


Ensin naytti jo silta, etta homma saattais loppua siihen, mutta kanukki ilmoitti sitten hetken puhalleltuaan, etta pystyy jatkamaan touhua. Ilmeisesti tilanteesta hieman sisuuntuneena kanukki teki sitten Jarskista jauhenlihaa parin seuraavan eran aikana. Me oltiin silti koko ajan Jarnon puolella ja luotettiin siihen. Hakkaa paalle Suomen poika!

Seuraavana paivana kaytiin vahan "veneilemassa". Tarkoituksena oli meloa Taon pohjoispuolella olevalle pienelle saarelle snorklaamaan. Otettiin kolmen hengen merikajakki ja lahdettiin reissuun. Valitettavasti kajakkeja vuokraava kaveri ei ollut muistanut asentaa meidan kajakkiin ollenkaan tulppaa. No tietaahan sen mita tapahtuu, jos kajakissa ei oo tulppaa: vesi menee sisalle :/

Nainpa siina vaiheessa kun oltiin puolessa valissa matkaa ja maininki (eli swelli ;) jo melko hyvan kokoista, kajakki tayttyi vedella ja kaatui. Sita oli myos mahdoton meloa enaa eteenpain edes yhdella miehella, koska taynna vetta ollessaan se kaatui heti jos siihen yritti nousta. No tastahan ei kaksi kokenutta reservinupseeria ja kaikissa liemissa keitetty rajajaakari hetkahtaneet vaan laitettiin snorkkelit jalkaan ja tyonnettiin kajakki lahimpaan rantaan ja tyhjennettiin se. Valitettavasti ranta oli vaan todella kivikkoista ja mainingit loi siihen aika rajusti. Saatiin kuitenkin homma hoidettua ja paastiin melko pienilla tappioilla: muutamia vekkeja jalkoihin ja kasiin ja kadonneet rapylat, snorkkeli ja maski. Tassa kuva tapahtumasta. Onneks ainoa mukana ollut kamera oli mun ja vesitiiviissa kotelossa :)


Kaikki mita oli mukana sitten kastui. Tassa rahaa kuivataan pesun jalkeen.


Nyt Phanganilla oon ajellu skootterilla ympari saarta ja kayny vahan snorklaamassa. Taalla olis tosi paljon tekemista ja nakemista, mutta aika vaan loppuu kesken. Huomenna aamulla 8.30 lahto kohti Bankokia. Paiva matkustamista lautalla ja dosalla ja yks yo siella. Aamulla lento Macaoon ja siita se koulutie sitten alkaa. Laitan viela pari kuvaa Phanganilta. Eka on noin 15 metria mun bungalowista, ihan kiva biitsi. Toinen tollaisen vuoren huipulla sijaitsevan ruokamestan terassilta, missa kavin syomassa ja kattomassa auringonlaskua. Goodbye Thaimaa, ainakin vahaksi aikaa. Seuraavaks kirjoittelen Macaosta omalta koneelta, josta loytyy jopa pisteet a:n ja o:n paalle :)

Khawph khun kraph,
Janne

Ko Tao, Thailand

Morjesta morjesta!

Kilpikonnasaarella ollaan ja muutama paiva tassa on mennyt ihan rehellisesti sadetta pidellessa. Kavi sitten niin, etta Thaimaaseen pamahti tollainen mukavankokoinen matalapaine just samaan aikaan kun saavuttiin tanne ja sadetta pakoonkaan ei oikeastaan paase, kun koko maa on pilvien peitossa. Vuokrattiin tossa skootterit muutama paiva sitten ja ollaan etsiskelty lahinna jotain paikkoja missa vois kayda snorklaamassa. Sukeltamisesta ei just nyt tuu oikein mitaan sateiden ja kovan aallokon aiheuttaman huonon nakyvyyden vuoksi. Viikonloppu oli siis tosi sateinen eika tehty oikeestaan muuta, kun tapettiin aikaa.

Tanaan oli jo ihan kohtuullinen puolipilvinen saa ja vaihdettiin meidan skootterit enduropratkiin, jolla paastiin hyville spoteille saaren toiselle puolelle. Tiet on tosi jarkyttavassa kunnossa sateiden jaljilta ja oikeestaan ainoo tapa liikkua niilla on enduropyora, jalat tai hyvinvarusteltu jeeppi. Tassa pari kivaa paikkaa mitka loydettiin.



Naa paikat oli siis Taon toisella puolella missa taa paaranta ja suurin osa resorteista ja kaupoista on ja teiden takia liikkuminen on tosi vaikeeta joten tuolla oli tosi vahan ihmisia. Tuolla samaisessa paikassa yks vanha inttikaveri, Heinilan Antti oli myos noin viikko sitten kaynyt snorklaamassa ja nahnyt haita. Yritettiin kayda snorklaamassa ja kattelemassa josko haita viela loytyis, mutta nakyvyys oli edelleen aika heikko ja aallokko kova, joten yritykseks jai :(

Meidan porukka on nyt kutistunu kolmeen henkeen ja ollaan Timiksen ja Jukan kanssa kolmistaan taalla. Juho lahti moikkaamaan lansirannikolle kavereitaan ja me nahdaan se varmaan muutaman paivan kuluttua. Toinen Jukka ja Jenni lahti niinikaan lansirannikolle johonkin toiseen paikkaan ja treffataan myos ne mahdollisesti muutaman paivan paasta.

Tanaan illalla mennaan kattomaan muay thai-turneeta tohon laheiselle areenalle. Ottelijalista oli aika hauska: sielta loytyi jotain perusthaimaalaisia nimia iso liuta ja sen lisaks joku suomalainen, Jarno :). Nain Jarnon sattumalta tossa "kylilla" paivalla ja kaveri on ollu taalla Taolla kuukauden verran treenaamassa kyseista tapahtumaa varten. Joten nyt lahetaan tsemppaamaan Jarski voittoon ja palaillaan taas asiaan tuonnempana. Lahitulevaisuus nayttaa silta, etta ollaan viela pari paivaa taalla Taolla, kaydaan varmaan tekemassa yosukellus ja sitten lahdetaan lansirannikolle. Lentohan mulla on Macaoon varattuna 14. paiva.

Tassa viela teille auringonlasku á la Ko Tao, rakkaat lukijat :)

Perkele, huomenna sataa lunta!

Se on sitten vuosi 2007 ja taas voidaan aloittaa yks uus luku historian kirjoissa. Meikalaisen osalta melkein puolet tasta vuodesta kuluu jossain muualla kun Suomessa, joten omalta osaltani tasta vuodesta tulee toivottavasti aika mielenkiintoinen :)

Oltiin tossa uuden vuoden paivana palautumassa edellisen illan koitoksista tassa ihan Coron Townin vieressa olevalla Manolo-beachilla, joka osoittautui olevan myos paikallisten keskuudessa kovassa suosiossa. Paivasta tuli loppujen lopuks tosi hauska ja jubailtiin paljon paikallisten kanssa. Tytot opetti meille jotain paikallisesta tv-showsta tuttuja bumbumbum-tansseja, jotka kaikki osaa taalla pain ja me opetettiin tytoille vahan Suomea. Tassapa teille saaennuste selvalla Suomen kielella. Voitte paatella mihin pain maailmaa ennuste on :D


Sukelluskurssi on nyt suoritettu ja kaytiin tanaan ekoilla kunnon sukelluksilla. Ensimmainen naista oli varmaankin aika pitkalti ainutlaatuinen koko maailmassa. Keskella Coron-islandia on nimittain jarvi nimelta Lake Barracuda. Jarvi on yhteydessa mereen kapean tunnelin kautta, josta virtaa merivetta jarveen aina nousuveden aikana. Lisaks jarveen keraantyy paljon sadevetta laheisilta vuorilta.

Mika tekee tan murtovetisen jarven tosi erikoiseks on se, etta vesi on kerrostunut jarveen siten, etta ensin pinnalla on joku 10-15 metria "kylmaa" eli noin 26-asteista makeaa vetta. Tan jalkeen tulee "thermocline" eli kylma makea vesi muuttuu lampimaksi merivedeksi joka on taas noin 40-asteista (jarvi on myos tuliperainen, joten pohjalla oleva vesi on tosi kuumaa). Oli aika hullu fiilis sukeltaa siella siten, etta sun paa oli 26-asteisessa makeessa vedessa joka tuntu alhaalta tullessa oikeesti tosi viileelta ja muu kroppa 40-asteisessa merivedessa. Jarven seinamat oli lisaks pystysuoraa kalkkikivea ja se jatku myos pinnan alle, joten maisemat oli aika mielettomat. Aivan mahtava sukellus siis :)

Ollaan talla hetkella Timiksen kanssa kahdestaan Coronissa. Me ei saatu kaikille lentolippuja torstaille, joten osa meista joutui lahtemaan Manilaan jo tanaan sellasella pienella puisella rahtilaivalla, joka kestaa melkein 24 tuntia. Kaydaan Timiksen kanssa huomenna sukeltamassa muutama hylky ja lahdetaan lentokoneella Manilaan aikaisin torstaiaamuna. Siita sitten jatkolennot Thaimaaseen torstaina illalla ja Ko Taolla meidan pitais olla perjantaina. Yritan laittaa muutaman sukelluskuvan kun jaksan :)