Matka jatkuu ja ihmiset vanhenee..

Terve! Kirjoittelen tata postausta aika pitkalti samasta paikasta, kun kirjoittelin erasta aikaisemmin noin kuukausi ja 12 paivaa sitten (okei, nyt oon muutama kone enemman vasemmalla samassa internet-cafessa :). Kuten silloin jo jaksoin hehkuttaa Ko Phangania ja sanoin, etta tanne taytyy varmaan tulla uudestaan niin nainhan siina kavi.

Liveaboardi Similanilla oli aivan uskomaton kokemus, tehtiin 7 sukellusta kahdessa paivassa ja olihan ne nyt aivan eri tasoa, kun mitkaan mun aikaisemmat daivit. On aivan mahdotonta hehkuttaa liikaa niita kahta paivaa, jotka vietettiin Similan Pro Diversin seurassa Similanin luonnonsuojelualueella. Jos joskus satutte Thailandiaan pain ja ootte sukellusmiehia (tai naisia) niin voin suositella :)

"Similan National Park has been rated first by the U. S. publication Skin Diving of the top ten dive sites in the world"

Similanin jalkeen vietettiin yks yo Khao Lakissa (mika oli myos pahimpia tsunamituhoalueita) ja sen jalkeen otettiin bussi Suratthaniin ja sielta botskilla Phanganille. Mietittiin myos, etta kun tassa on eletty taas pitkaan budjettimajoituksissa, niin voidaan yhta hyvin ottaa vahan kalliimpi bungalowi talla kertaa. Nyt meilla on ilmastointi, minibaari, telkkari, iso uima-allas pihalla ja tosi mukavat isot sangyt. Lisaks resortti on rakennettu 7 kk sitten, joten kaikki on uutta ja hienoa, eikohan tassa pari paivaa saa kulumaan.

Kaipa se nyt on viela tahan loppuun mainittava, etta helmikuun 24. on aina se paiva, kun meikalainen vanhenee vuoden ja kasvaa pari senttia pidemmaks. Mun kanssa reissussa oleva Olaf (kotoisin Amsterdamista) lauloi jo tossa aamusella "happy birthday to you", joka oli varsin mukava heratys (tosin olis sen voinut joku kaunis tyttokin tehda :). Mukavat ihmiset taalla Phanganilla on onnistuneet myos ajoittamaan half moon partyt (isot, viidakossa pidettavat bileet) talla kertaa samalle paivalle, joten ei ainakaan oo vaikeeta keksia tekemista illaks.

Palataanpa seuraavaks asiaan ja Aasiaan Macaosta, jossa puretaan reissu kuvien kera. Nyt lahdetaan viettamaan synttareita talla kertaa vahan normaaleja lampimammissa oloissa ;)

Thailandiassa taas!

Tervepa terve, taas ollaan reissun paalla. Kouluthan on Kiinassa kiinni kiinalaisen uudenvuoden takia viikon paivat, joten mikapa mukavampaa, kun lahtea vahan auringossa kaymaan. Joten nopeasti reissusta tahan mennessa:

Lahtopaivana homma ei nayttanyt kovinkaan hyvalta, koska mulla oli viela iltapaivalla pienta kuumetta, vahan paalle 37 astetta eika olo tuntunut muutenkaan kovin vahvalta. Kavin laakarissa (viime torstaina siis) ja laakari kuitenkin sanoi, ettei mulla oo ongelmia lahtea.

"Your disease is wearing off anyways and you can take a couple of panadols to avoid the thermal scans at the boarders, it's not a problem" :D (Thermal scans = monissa maissa Aasiassa scannataan tulijat infrapunakameroilla, lintuinfluenssa leviamisen estamiseks ja jos sulla on kuumetta niin ne nappaa sut sivuun ja vie karanteeniin)

Olin kylla rehellisesti sanottuna vahan yllattynyt laakarin mielipiteesta, koska olin aika pitkalti valmistautunut jo perumaan matkan. Onneks kuitenkin lahdin, koska olo parantui melkein saman tien kun paasin pois Macaosta ja rannalle lepaamaan. Sillakin, etta siirryin Kiinan ei niin puhtaasta ilmasta Thaimaan lampoon ja puhtaaseen meri-ilmaan oli aivan varmasti positiivinen vaikutus.

Ollaan talla hetkella pikavisiitilla Phuketissa, lapikulkumatkalla oikeastaan. Viimeiset 4 paivaa meni Ko Phi Philla, aivan mahtavissa maisemissa. Phi Philla ei oo ihan hirveesti muuta tekemista, kun maisemien katselu ja lepaily, mika sopi tosi hyvin mulle kun olin viela toipumassa pitkasta kuumeesta. Nyt ollaan Phuketissa siis yks yo ja aamulla sukellusfirma tulee hakemaan meidat hotellilta ja lahdetaan liveaboardille Similanille (ollaan paivat sukeltamassa ja nukutaan yo veneella) missa olis tarkoitus tehda advanced open water.

Similanin jalkeen suunnitelmat on viela vahan auki. Se on tiedossa, etta liveaboardi tiputtaa meidat Khao Lakiin ja sielta mennaan jonkinlaisella porukalla joko Ko Phanganille tai Ko Surinille. Nyt oon ollut reissussa Olafin (hollantilainen kaveri) ja Hannin (meidan koulusta) kanssa.

On vahan outoa reissata naissa maisemissa ja miettia, etta naissa samoissa paikoissa oli pari vuotta sitten ihan kaaosmainen tilanne tsunamin jaljilta. Suuressa osassa paikoista jalleenrakennus on kylla ihan taysin valmis, eika parin vuoden takaisesta draamasta oo muita jalkia, kun "Tsunami evacuation route" -kyltteja muistuttamassa tapahtumasta, mutta valilla nakee vielakin tuusannuuskana olevia rakennuksia ja isoja romukasoja.

Similanilla pitais kuulemma olla paljon isoja kaloja liikenteessa tahan aikaan ja toivotaan, etta tulee hyvat sukellukset ja saan paljon hyvia kuvia. Palataanpa niiden kanssa myohemmin asiaan :)

Pikkukivaa

Tässä kipeänä ollessa on kiva askarrella kaikkea pientä. Mulla oli tuolla valokuva-arkistoissa muutama ihan kelpo otos, joten askartelin niistä sitten muutaman taustakuvan.

Tuolta noita voi käydä kattelemassa ja kuvan saa ladattua itselleen okeassa laidassa sijaitsevasta "download photo" -namiskasta. Toisin, kuten monilla nettisivuilla, kuvat on maksuttomia, mutta halutessaan voi tietysti tehdä suurehkon lahjoituksen J. Pulkkisen tukisäätiölle ;)


Tauti rupeaa muuten hellittämään ja kuume on jo poissa. Nyt on melkein sellainen fiilis jo, että ehkä mä selviän tästä :)

Sairasta touhua..

Jassoo, enpä oo pitkään aikaan ollut kipeänä ja tietysti sen taudin pitää iskeä nyt kun on jossain muualla kun himassa :(

Näyttäis siltä, että muhun on iskenyt ihan kunnolla joku viekas aasialainen virus: sairaspäiviä on nyt takana 4 kappaletta eikä olo oo vieläkään normaali. Huomattavasti parempi se on noita ensimmäisiä päiviä, jolloin kuumetta oli 38,5 astetta, muttei vielä läheskään normaali. Voisin sanoa, että olo on kun Aku Ankalla.


Kävin tossa männä viikolla sitten lekurissakin, ihan hyvällä yksityisklinikalla jossa oli mukavasti englantia puhuvia pätevän oloisia jenkkilääkäreitä. Kyseessä on kuulemma viruksen aiheuttama bronkiitti eli keuhkoputkentulehdus yhdistettynä ilmansaasteiden aiheuttamaan allergiseen reaktioon. Very nice.


No sain sitten lääkäriltä vemppalapun ja hirveen kasan tabuja joita pitäis syödä joku parikymmentä päivässä. En kyllä ymmärrä miks niiden pitää olla niin pieniä ja niitä pitää syödä niin paljon, mutta kaipa se on maassa maan tavalla. Ja eipä siinä mitään, syödään ihmeessä kunhan pääsen tästä eroon ennen ens torstaita, jolloin pitäis lähteä Thaimaahan sukeltamaan!

Tähän mennessä oon nyt jo tän takia missannut kahdet hyvät bileet, monta luentoa ja reissun Zhuhaihin. Oikein mukavaa. Tänäänkin olis illalla "The Belgium party", mutta eihän Janne sinne ole menossa. Kotonakin on kiva istua lauantai-illalla ja telkkaristahan voi katella vaikka kiinalaista saippuaoopperaa kiinalaisella tekstityksellä. Huokaus.

Hui, hai!

Kuva-arkistoista löytyi mun ensimmäinen näkemäni hai. Kuvahan on melko heikkolaatuinen, mutta valaistus oli niin huono että siihen nähden toi on ihan ok. Kyseessä on Shark Cave-niminen sukellusspotti Filippiineillä, Puerto Galeirassa (ja kuva siis jälkimmäiseltä reissulta Filippiineille). Kuvassa näkyvä fisu on noin 2,5 metrinen white tip-shark eli tyypillinen riuttahai. White tipit on yleensä melko säyseitä veijareita, joten ihan henkensä edestä ei tarvinnut pelätä :)


Tarjoillaanpa pienenä kontrastina tähän pätkä youtubesta, jossa meininki on vähän erinäköistä. Tolla videolla olevien kavereiden päitä ei ilmeisesti hirveesti palella :) Tiikerihait, joita tossa näkyy saattaa nimittäin olla aika arvaamattomia ja aggressiivisiakin. Kunpa sitä joskus näkis noin paljon tavaraa vedessä samaan aikaan.

Valojen sinfonia - Hong Kong

Oltiin Heikin kanssa viikonloppuna Honkkarissa ja käytiin lauantaina illalla kattelemassa kaupungin kuuluisaa (niinno, itse en ollu ikinä kuullu :) "Symphony of Light" -valoshowta. Aika makea pläjäyshän se oli, näki kyllä että siihen oli upotettu rahaa ja aikaa. Juutuuppi ei ihan täysin tee oikeutta tolle videopätkälle, kun se tuppaa huonontamaan kuvanlaatua aika rajusti. Kyllä tosta nyt kuitenkin jotain fiilistä saa.

Käytiin myös shoppaamassa jonkin verran. Hong Kongissa on loistava quicksilverin kauppa, jossa oli alennusmyynnit. Ostin siis myös jotain aitoa kamaa tällä kertaa ;) Tässä kuva kuitenkin Lady's marketilta, joka on kaupungin pahimpia piraattimestoja. Kuvassa Heikki ja myyjä on just päässyt sopuun kenkien hinnasta ankaran tinkimisen jälkeen. Muistaakseni hinta lähti jostain päälle parista sadasta ja lopullinen hinta oli satasen. Ihan kelpo hinta aidoista Dieselin jäljennöksistä.


Kiitokset vierailusta Heikille! Ja kaikille muille tiedoks, että sohva on taas vapaa ja kelit senkun paranemaan päin täällä kesää kohti mentäessä. Seuraavan viiden päivän ennuste näyttää jo 20-25 asteen lämpötiloja ja aurinkoa, joten jos pakkaset Suomessa rupeaa ahdistamaan liikaa niin ei muuta kun tervetuloa ;)

Pinnan alla

Tässä mun ensimmäisiä kuvia veden alta. Aika paljon tuli räpsittyä ja suurin osa kuvista oli melko epäonnistuneita, paljon on siis parannettavaa :)

Kuvaa klikkaamalla pääset albumiin katselemaan otoksia.

Underwater Philippines

Typpinarkoosi

Lainaus wikipediasta:

"Typpinarkoosi eli syvyyshumala johtuu siitä kun hengitetyn ilman sisältämän typen osapaine on korkea. Typpinarkoosi esiintyy sukellettaessa yleensä yli 30 metrissä. Tarkkaa syvyyttä tai osapainetta ei voida määritellä, koska se riippuu aivan yksilöllisistä seikoista. Sama ihminen voi saada erivahvuisia narkoottisia olotiloja eri sukelluskerroilla. Usein sukeltajalla on typpinarkoosi jo aikaisemmin kuin hän itse sitä huomaa.

Typpinarkoosi aiheuttaa alkoholista saatavan humalan kaltaisen tilan, jossa motoriset kyvyt sekä reaktionopeus heikkenevät. Tästä johtuen typpinarkoosi lisääkin onnettomuusriskiä. Typpinarkoosissa oleva henkilö tuntee usein huvittuneisuutta, keskittymyskyvyn puutetta ja muistikatkoksia."

Tässä mun kamera typpinarkoosissa. Kaipa se vois hyvinkin tolta näyttää, jos sen itse kokis. Onneks ei oo vielä sattunut kohdalle :)



Molemmat kuvat on Filippiineiltä ja noin 30 metrin syvyydestä, uponneiden japanilaisten sotalaivojen sisältä (ensimmäisestä kiitos Timikselle). Jotenkin aika mystinen, kiva fiilis noissa kuvissa. Myös huonossa valaistuksessa saattaa saada tuurilla aika hyviä kuvia (kuva ei välttämättä oo aina pilalla kameran heiluessa :)